Vammaisten lukitseminen asumisyksikköihin ei ole laillinen tapa reagoida koronapandemiaan, ryhmämuotoisten palvelujen sijaan itsenäisen elämän palveluja – kantelu Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteaan

Kantelu
Validity Foundationin tiedote
Ylen uutinen: Kansainväliset vammaisjärjestöt kantelevat Suomen koronatoimista
Yle uutiset viittomakielellä (kohdasta 02:47 eteenpäin)

Eurooppalaiset Validity Foundation ja ENIL (European Network on Independent Living) ja Lakitoimisto Kumpuvuori Oy ovat 26.11.2020 jättäneet järjestökantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle, joka valvoo uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista Suomessakin. Kantelussa haetaan kannanottoa siihen, onko Suomen valtio rikkonut sopimusta, erityisesti vammaisten henkilöiden oikeutta terveyteen, oikeutta sosiaalipalveluihin ja oikeutta itsenäisyyteen, yhteiskuntaan sopeutumiseen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumiseen. Kantelijatahot pyytävät Suomen valtiota vapauttamaan vammaiset henkilöt asumisyksiköistä ja kiireesti tarjoamaan heille yksilöllisiä palveluja lähiyhteisöissä.

YK:n vammaissopimuksessa vahvistettiin kohta 15 vuotta sitten, että vammaisten henkilöiden sulkeminen laitoksiin on heidän ihmisoikeuksiensa loukkaus. Eristettyinä muusta maailmasta, vammaisilta henkilöiltä kielletään oikeus itsenäiseen elämään ja osallisuus yhteisössä ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan, jossa elämme. Kun pandemia iski Eurooppaan, Suomi, kuten monet muut maat, vastasivat tilanteeseen entistä enemmänkin rajoittamalla asumisyksiköissä asuvien oikeuksia, lisäten heidän eristystään ja sulkemalla heidän pääsyään ulkopuoliseen maailmaan.

Pian tuli ilmeiseksi, että tartuntariskin vähentämisen sijaan, eristäminen johti potentiaalisten tartuntapesäkkeiden syntymiseen vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä. Maailman valtiot, mukaan lukien Suomi, eivät pysty antamaan tilastotietoa eikä lukumääriä tartuntamääristä tai kuolemista vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä. Alustavat tiedot 21 maasta viittaavat siihen, että ”hoivakodeissa” tapahtuvat kuolemat vastaavat noin 46 % koronapandemiaan liittyvistä kuolemista (Mortality associated with COVID-19 outbreaks in care homes: early international evidence – Resources to support community and institutional Long-Term Care responses to COVID-19 [ltccovid.org]).

Suomen valtio ei pysty edes antamaan tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä on ollut vierailurajoitusten piirissä, eikä siitä, paljonko yksiköissä on ollut tartuntoja ja kuolemia koronaan liittyen. Lakitoimisto Kumpuvuori Oy on tiedustellut asiaa viranomaisilta, mutta vastausta ei ole saatu. Suomen valtion asettama vierailukielto johti vammaisten henkilöiden syrjäytymiseen sekä julkisten että yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä. Rajoitukset (kielto vierailla asumisyksiköissä, kielto lähteä ulos, kielto päästää esim. terapeutteja tai avustajia asumisyksikköihin) ovat olleet voimassa maaliskuun 2020 puolivälistä ja ovat monin paikoin vieläkin voimassa.

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy:n toimitusjohtaja ja lakimies Jukka Kumpuvuori.

Lakitoimisto Kumpuvuoren toimitusjohtaja-lakimies Jukka Kumpuvuori.

Jukka Kumpuvuori, Lakitoimisto Kumpuvuori Oy:n toimitusjohtaja ja ENIL:n hallituksen jäsen toteaa: ”Suomen valtio sulki häikäilemättömästi vammaisten henkilöiden asumisyksiköt sen sijaan, että olisi turvannut turvalliset vierailut. Vammaiset henkilöt eivät saaneet vastaanottaa vieraita, heitä kiellettiin poistumasta, eikä terapeutteja ja avustajia päästetty sisään. Vammaisille henkilöille ei annettu mitään tietoa oikeusturvasta, eli miten vierailukieltoja voidaan kyseenalaistaa.”

Annina Heini, vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n suunnittelija toteaa kantelusta: ”Koronapandemia iski asumisyksiköissä asuvien vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin enemmän kuin muiden. Miksi niin suuri osuus vammaisista henkilöistä edelleen asuu ryhmämuotoisessa asumispalvelussa? Ryhmämuotoisesta asumispalvelusta on tullut uusi normaali ja on havaittavissa uuslaitostumista. Olisi kuitenkin vaihtoehtoja. Henkilökohtainen apu mahdollistaisi usein paremmin itsemääräämisoikeuden ja päivittäisissä toimissa pärjäämisen vammaisille henkilöille. Toivoisin, että kehitettäisiin enemmän itsenäistä elämää tukevia palveluja. On hienoa, että tämä näkökulma on huomioitu kantelussa.”

Pauli Rautiainen, Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori toteaa valtion toimien loukkaavan vammaisten henkilöiden oikeuksia Suomessa: ”Vaikka YK:n vammaissopimus tuli voimaan 2016, Suomen valtio ei ole onnistunut kehittämään lainsäädäntöä sellaiseksi, että se turvaisi vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden, esimerkiksi asumispalvelujen piirissä. Torjuessaan viruksen leviämistä, Suomen valtio on häpeilemättä käyttänyt hyväksi omaa laiminlyöntiään, ja lukinnut vammaiset henkilöt asumispalveluyksikköihin laittomasti, ja siten loukannut heidän ihmisoikeuksiaan.”

Ann Campbell, Validity Foundationin johtaja, toteaa kantelun johdosta: ”YK, Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea ja Maailman terveysjärjestö ovat kaikki kehottaneet valtioita priorisoimaan vapauttamaan ihmiset laitoksista, sen sijaan että heitä suljetaan sisään. Pandemia on hätätila ennen kaikkea vammaisille henkilöille, eikä ole enää mitään syitä pitkittää laitosten purkua. Ihmisoikeudet vaativat laitosten purkua, ja pandemia tekee laitosten purusta tiukan velvoitteen.”

Suomen valtiolla on kaikki mahdollisuudet olla maailman johtava maa vammaisoikeuksien toteuttajana ja laitosten purkajana sekä itsenäisen elämän palvelujen, kuten henkilökohtaisen avun, uranuurtajana. Kantelijat kannustavat Suomen valtiota ottamaan kantelun tuoma mahdollisuus parantaa näitä asioita korkeimmalla prioriteetilla.


Videolla Jukka Kumpuvuori kertoo vierailukielloista Suomen asumisyksiköissä sekä kantelun taustoista ja Ystävyyden Suurlähettiläs Petri Virolainen kertoo omista kokemuksistaan vierailukielloista.


Lisätiedot:
Jukka Kumpuvuori
puh. 050 552 0024
jukka.kumpuvuori@kumpuvuori.fi

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy

Ole rohkeasti yhteydessä! Tutustumme asiaasi ja arvioimme, voimmeko auttaa, ja millaisin eri vaihtoehdoin ja kustannuksin. Selvitämme sinulle aina mahdollisuudet maksuttoman oikeusavun palveluihin. Huomioithan, että pelkkä yhteydenotto ei vielä merkitse toimeksiantoa. Toimeksiannosta sovitaan aina erikseen alkuarvion jälkeen. Tavoitat meidät parhaiten sähköpostitse tai puhelimitse. Puhelimeen vastaamme pääsääntöisesti arkisin klo 9-16, voit toki kokeilla myöhemminkin.

Verkatehtaankatu 4 as. 228
20100 Turku

puhelin: 050 552 0024
s-posti: laki@kumpuvuori.fi