1) Rajoitukset määrättiin paniikissa ilman lain tukea

Maaliskuussa 20 koronapandemian alkuvaiheessa vahvalla STM ohjeistuksella asetettiin vierailukieltoja vammaisten asumispalveluyksikköihin. Tärkeä huomio on, että STM ja valtioneuvosto nimenomaan ohjasivat vahvasti, suorastaan määräsivät. Sekä yksityiset (yritykset) että julkiset (kunnat ja kuntayhtymät) tottelivat. Kevään aikana valtioneuvosto yritti ohjeistaa tarkemmin, mutta vahinko oli jo tapahtunut, eivätkä uudet ohjeet enää purreet. Vierailukieltoja on vahvasti voimassa vielä tänäänkin 21.9.20.

2) Vierailukieltoa tulkittiin laajentavasti mitä erilaisempiin kieltoihin

Vierailukielto sai moninaisia sävyjä. 1) vierailut kiellettiin, omaiset kävivät kurkkimassa ikkunan takana ja tuuletusikkunoista; 2) kiellettiin poistuminen asumisyksiköistä. jos poistui, ei välttämättä saanut palata tai jos palasi, joutui ”sisäiseen karanteeni”, eli omaan huoneeseen; 3) kiellettiin keskeisten ammattikuntien pääsy yksikköihin: esim. henkilökohtaiset avustajat ja terapeutit.

3) Vasta myöhemmin keväällä alettiin selvittää vierailukieltojen juridiikkaa – vaikutti, että laillista tukea kielloille ei ole

Keväällä Lakitoimisto Kumpuvuori Oy selvitti vierailukiellon juridiikkaa. Vierailukiellolla ei ole laillista perustetta (ei valmiuslaissa eikä tartuntatautilaissa). Keskeistä on, että perusoikeuksien rajoittamisen (jollainen vierailukielto on) tulee perustua lakiin. Perustuslakiblogin teksti 6.5.20: Jukka Kumpuvuori. Valtioneuvoston linjaama vammaisten henkilöiden asumispalveluyksikköjen yleinen vierailukielto ei ole välttämättä laillinen.

4) Oikeusturvaongelmia

Vierailukieltoja annettiin ”kirjeinä”, ”asiakaskirjeinä”, ”infokirjeinä”. Joskus ihan päätöksinä (varsinkin julkisella puolella). Rajoitusten kohteena oleville ei annettu tehokkaita oikeusturvakeinoja. Muutoksenhakuohjeet puuttuivat ja puuttuvat edelleen usein kohdin.

5) Ongelmana laitosmainen palvelujärjestelmä

Kun suurelle osalle vammaisista palvelut tuotetaan isoissa yksiköissä, laitoksissa, on katsottu välttämättömäksi ”suojella” heitä. Jos palvelut olisi laajemmin yhteisössä, ei vammaisia olisi tarvinnut teljetä laitoksiin.

6) Vammaisjärjestöt hiljaa

Vammaisjärjestöt eivät kevään aikana analysoineet ainakaan näkyvästi vierailukieltoa. Siihen suhtauduttiin kritiikittömästi varsin pitkään. Kysyimme Vammaisfoorumi ry:ltä ja kaikilta sen kymmeniltä vammaisjärjestöiltä toukokuun lopussa, miten ne suhtautuvat vierailukieltoon. Kokonaisia vastauksia tuli 2 (lisäksi yksi vajaa). Kahdessa vastauksessa oli poikkeavat näkemykset siitä, oliko mahdollista ottaa vierailukielto käyttöön vai ei. Kun vastaajia oli näin vähän, jätämme järjestöille mahdollisuuden itse kertoa kantansa. Vammaisfoorumi ry ei kertonut kantaansa.

7) Keskusteluun vasta kesän ja syksyn aikana

Vierailukiellot ovat nousseet päivänvaloon ja keskusteluun laajemmin vasta kesän ja syksyn aikana. YLE Spotlight -ohjelma esittelee tätä tärkeää teemaa ”Koronan vangit”-jaksossaan.

8) Ensimmäisiä tuomioistuimien kannanottoja – rajoituksia pidetään lakiin perustumattomana

Helsingin hallinto-oikeus totesi 16.9.20, että ”tartuntatautilain 17 § nojalla ei voida oikeudellisesti sitovalla tavalla asettaa vierailukieltoa toimintayksikköön”

9) Kantelu tekeillä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteaan

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy valmistelee yhdessä eurooppalaisten vammaisten itsenäisen elämän järjestöjen kanssa järjestökantelua Suomen valtion toiminnasta vierailukiellon suhteen. Järjestökantelu tullaan jättämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteaan, joka valvoo uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista. Kysyimme kantelua tekemään suomalaisia vammaisjärjestöjä. Yksikään niistä ei lähtenyt mukaan. Järjestöt tyrmäsivät vuorokaudessa ajatuksen kantelusta, todeten muun muassa, että ensin on käytävä läpi kotimaiset kantelu- ja valituskeinot. Huomionarvoista on myös se, että osa vammaisjärjestöjen johtohenkilöistä on vastuuasemissa sellaisissa palveluntuottajissa, jotka ottivat käyttöön vierailukieltoja.

10) Esimerkki siitä, että vammaisvähemmistölle voi tehdä melkein mitä vain

Vierailukieltojen asettaminen oli ja on esimerkki siitä, miten vammaisten oikeuksiin voidaan puuttua hyvinkin helposti ilman lain tukea. Kun oikeusvaltioperiaatteesta poikettiin nyt näin helposti, mitä onkaan luvassa jatkossa? Onko entistä helpompi puuttua vammaisten oikeuksiin, rajoittaa niitä? Pelottavaa.

***

Mikä sinun pointtisi on?