| Meillä on tunne, että vammaisoikeudet voivat toteutua. | Me tiedämme, että vammaisoikeuksia ajaessa jää usein yksin. | Vammaisoikeudet eivät toteudu itsestään. | Olemme olemassa vammaisoikeuksien ajamista varten. |Heräämme joka aamu ajamaan vammaisoikeuksia. |Vapautamme sinut tekemään omia juttujasi.|Kaikki palvelumme ovat sinua varten.|Palvelujamme on helppo käyttää.

SUOMI – VAMMAISOIKEUKSIEN MALLIMAA 2030

– Tiekartta tulevaisuuteen -tilaisuus Kiasmassa

AIKA Keskiviikko 12.9.2018 klo 13.30-18.30 (kevyt tarjoilu 13.00 alkaen)

PAIKKA Kiasma (Seminaari-tila), Mannerheiminaukio 2, Helsinki.

TEEMA Suomessa on paras vammaispalvelulainsäädäntö. Suomessa on paras vammaisten syrjinnän kieltävä lainsäädäntö. Lainsäädäntömme on kunnossa siis? Mitä muuta tarvitaan tiellä kohti vammaisoikeuksien mallimaata? Tule kuulemaan ja kuulumaan.

Tilaisuudessa julkistetaan Suomi – Vammaisoikeuksien mallimaa -Tiekartta.

KENELLE Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki vammaisoikeuksista kiinnostuneet.

OHJELMA

Tilaisuuden juontaa toimittaja, Huono Äiti -yhteisön perustaja Sari Helin

13.00 Osallistujat tervetulleita (Kiasma-teatterin lämpiö). Cava ja keittiön tervehdys

13.30 TERVETULOA MATKALLE VAMMAISOIKEUKSIEN MALLIMAAHAN 2030

Jukka Kumpuvuori

13.45 HISTORIAA JA TULEVAA

Amu Urhonen, hankepäällikkö, Vammaisuuden vaiettu historia -hanke
Onko Suomi aina ollut Vammaisoikeuksien Mallimaa?

Joel Kivirauma, erityispedagogiikan professori
Vammaiset koulussa vai pihalla?

Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry
Vammaispalvelulaki 1986 – Miten ihmeessä se tehtiin?

Elina Hiltunen, futuristi, What’s Next
Miltä tulevaisuus yleensä ottaen näyttää?

Riikka Koulu, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Oikeusteknologian mahdollisuudet ja uhat

15.30 MITEN MALLIMAAN VAMMAISET LAPSET VOIVAT?

Sari Helin, Huono Äiti -yhteisön perustaja
Miten Vammaisoikeuksien Mallimaan vammaislapsiperheet voivat? Huonon Äidin kyselyn tulokset

16 TAUKO JA TARJOILUA

16.30 MILLÄ ASENTEILLA MALLIMAAKSI?

Panu Artemjeff, erityisasiantuntija, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriö
Vammaisten yhdenvertaisuus vaatii omien asenteidemme tarkastelua

Markku Jokinen, toiminnanjohtaja, Kuurojen Liitto ry
Kuurona Suomessa – stigma ja menestys

Markku Virkamäki, toimitusjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisena Suomessa – kauppatavarasta oman elämän omistajaksi

Tuomas Tuure, kehityskoordinaattori, Kynnys ry
Vihataanko vammaisia vielä 2030?

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, tekstiili- ja käsitaiteilija
Intohimot tarpeiden tyydyttämisen edelle – säälityistä säätäjiksi

LOPPUKESKUSTELU

18.30 TILAISUUS PÄÄTTYY

MUKAAN Sitovat ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 28.8.2018 ensisijaisesti sähköpostilla tiekartta@kumpuvuori.fi, toissijaisesti puhelimitse 050 552 0024. Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse:

– Nimi
– Taustayhteisö/-organisaatio
– Laskutusosoite
– Erityisruokavalio
– Onko sinulla henkilökohtainen avustaja/tulkki mukana (Huom.: avustaja / tulkki pääsee mukaan ilmaiseksi, mutta juhlaseminaarin tarjoilu ei ole ilmainen avustajalle / tulkille. Tästä poikkeuksena alkoholiton tervetuliaisjuoma. Kiasman kahvilassa on ostettavissa virvokkeita ja syötävää. Mikäli haluat, että avustaja / tulkki nauttii myös juhlaseminaarin tarjoilusta maksullisesti, ilmoita siitä ilmoittautumisen yhteydessä, niin asia järjestyy laskutuksella, hinta 20 e sis. ALV 24 %.)
– Muut mahdolliset erityistarpeet

Osallistumismaksu:

early bird-hinta 140 euroa (sis. ALV 24 %), kun ilmoittaudut viimeistään torstaina 31.5.2018.
normaalihinta (1.6.2018 alkaen) 180 euroa (sis. ALV 24 %).

Osallistuminen vahvistetaan osallistumismaksun maksamisella. Osallistumismaksu maksetaan 7 päivää ilmoittautumisen jälkeen erääntyvällä laskulla. Peruutus viimeistään 31.8.2018: 50 % palautus hinnasta. Sen jälkeen ei palautusta hinnasta ilman erityistä järjestäjän hyväksymää syytä. Maksamalla osallistumismaksun sitoudut peruutusehtoihin.

Paikkoja on rajoitetusti – ole nopea !

Tilaisuudessa on käytössä induktiosilmukka. Tilaisuudessa on yksi yleisavustaja. Jos tarvitset omaa avustajaa esim. WC, ota oma avustaja mukaan. Tilaisuudessa tallennetaan visuaalista materiaalia, jota voidaan käyttää Lakitoimisto Kumpuvuori Oy sosiaalisessa mediassa. Ilmoita, jos et halua, että olet näkyvissä tallenteissa.

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy pidättää oikeuden muutoksiin yllä OHJELMA-osiossa mainittuun.

PS. Kiasma on avoinna Tiekartta-päivänä klo 10-20.30. Voit juhlaseminaarin yhteydessä kätevästi tutustua Kiasman näyttelytarjontaan. Katso käynnissä olevat näyttelyt https://kiasma.fi/nayttelyt. Pääsyliput Kiasman näyttelyyn normaalisti Kiasman lipunmyynnistä.

Suomi – Vammaisoikeuksien Mallimaa 2030 – Tiekartta tulevaisuuteen – Tervetuloa mukaan !

Panu Artemjeff

Artemjeff on yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyyspolitiikan erityisasiantuntija oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksiköstä.

Sari Helin (juontaja)

Helin on tuttu YLEn ajankohtaisohjelmien tv-toimittajana, radiotoimittajana sekä kolumnistina eri naistenlehdistä. Helin on Huono Äiti -yhteisön perustaja. Helin oli juontamassa myös Lakitoimisto Kumpuvuoren 2015 ”Vammaisten oikeusturvan ajankuva”-tapahtumaa Kiasmassa.

Elina Hiltunen

Futuristi Elina Hiltunen on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän on  erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin, joiden parissa hän on tehnyt työtä vuodesta 1998 alkaen. Hiltunen väitteli vuonna 2010 Aalto yliopiston kauppakorkeakoululle aiheesta ”Heikot signaalit organisaation tulevaisuusoppimisessa”. Hiltunen on tulevaisuuskonsultointiin keskittyvän What’s Next Consulting Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Kokemusta ennakoinnin parista Hiltunen on myös hankkinut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, Finprosta sekä Nokiasta strategiaosaston ennakointitiimistä. Hiltunen on työskennellyt myös Aalto yliopistossa, Taiteen ja Suunnittelun korkeakoulussa professorin sijaisena (vuonna 2013). Hiltunen on aktiivinen luennoija sekä kotimaassa että ulkomailla. Hiltunen on kirjoittanut kymmenen tietokirjaa, joiden aiheet liittyy muun muassa tulevaisuuden ennakointiin, teknologiatrendeihin, kuluttajatrendeihin ja masennukseen. Vapaa-aikaansa Hiltunen viettää perheensä ja koiralaumansa kanssa. 

Markku Jokinen

Jokinen on Kuurojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja, jolla on pitkäaikainen osaaminen ja kokemus viittomakielisten järjestötoiminnasta paikalliselta tasolta aina kansainväliselle tasolle YK:n ja sen erityisjärjestöihin asti. Hän on keskittynyt erityisesti  kielellisten vähemmistöjen ja vammaisten ihmisten oikeuksien valvontaan. Hän toimii muun muassa ihmisoikeusvaltuuskunnan ja sen alaisen vammaisten ihmisoikeuskomitean jäsenenä. Euroopan Kuurojen Unionin puheenjohtajana hän ajaa viittomakieltä käyttävien kuurojen oikeuksia EU:ssa. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja ja kuulovammaisten erityisopettaja ja hän on tehnyt jatko-opintoja kielitieteessä ja viittomakielen tutkimuksessa Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Joel Kivirauma

Kivirauma on perehtynyt tutkimuksissaan erityisopetuksen historiallisen kehityksen tarkasteluun kansakoulun alkuajoista lähtien. Tarkastelun keskiössä ovat olleet koulutuksen yhteiskunnalliset yhteydet yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen ja vammaisuuteen. Uusimmissa tutkimuksissaan Kivirauma on perehtynyt vammaisten koulumuistoihin oppivelvollisuuskoulun aikana.

Jukka Kumpuvuori

Kuva: Bo Strandén

Kumpuvuori on vuodesta 2010 toimineen Lakitoimisto Kumpuvuori Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja. Kumpuvuori on oikeudellisen edustamisen lisäksi aktiivinen kirjoittaja ja kouluttaja vammaisoikeuksien saralla. Kumpuvuori on aiemmin toiminut lukuisissa vammais- ja ihmisoikeusjärjestöluottamustoimissa. Kumpuvuoren keskeisin tavoite on parantaa kaikin mahdollisin tavoin vammaisten henkilöiden oikeusturvaa.

Riikka Koulu

Koulu (oikeustieteen tohtori, varatuomari) on oikeuden ja digitalisaation apulaisprofessori Helsingin yliopistossa, oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän toimii myös oikeuden murrokseen keskittyvän tutkimusyksikön University of Helsinki Legal Tech Labin johtajana. Koulu väitteli riidanratkaisuteknologiasta sekä yksityistyvästä täytäntöönpanosta vuonna 2016. Hänen tutkimustyönsä keskittyy oikeudelliseen automaatioon, kuten algoritmiseen päätöksentekoon lohkoketjuteknologiaan ja koneoppiseen, sekä oikeusteknologian ja palvelumuotoilun hyödyntämiseen oikeusturvan saatavuuden parantamisessa.

Kalle Könkkölä

Könkkölä on suomalaisen vammaisoikeusaktivismin pioneeri. Könkkölä perusti vuonna 1973 vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n ja on tänään sen toiminnanjohtaja. Tässä välissä Könkkölä on toiminut kansanedustajana ollen eduskunnassa ja myös sosiaalivaliokunnan jäsen, kun historiallinen vammaispalvelulaki säädettiin 1980-luvulla. Könkkölä on matkustellut koko ikänsä ja tutustunut eri maiden vammaisoikeustilanteisiin. Laajan yhteiskunnallisen aktiivisuuden osana Könkkölä on myös julkaissut useita voimaannuttavia teoksia, kuten Vaivaiset, Suomi, maailma (1991) ja Tunne oikeutesi, pidä puolesi, auta muitakin (2003).

Tuomas Tuure

Tuure on Kynnys ry:n kehityskoordinaattori, joka työskennellyt vammaisasioiden parissa yli 20 maassa. Suomessa Tuure on keskittynyt erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan vammaiskysymyksiin niin sairaanhoitopiirin hallituksessa, kuin kunnallispolitiikassa. Tärkeimpänä eri toimissaan Tuure pitää vammaisten ihmisten oman toimijuuden ja voimaannuttamisen edistämistä.

Amu Urhonen  

Kuva: Jukka Salminen

Urhonen on Vammaisuuden vaiettu historia -hankkeen hankepäällikkö. Hanke tuo yleiseen tietoisuuteen tutkimustietoa vammaisuuden ja vammaisten ihmisten historiasta. Se luo vuoropuhelua ja yhteistyötä tutkijoiden ja järjestöjen välillä. Urhonen on aiemmin työskennellyt järjestöissä. Hän toimii Kynnys ry:n puheenjohtajana ja lukuisissa muissa luottamustoimissa. Urhonen on koulutukseltaan teologian maisteri, yhteiskuntatieteiden ylioppilas sekä seksuaalineuvoja. Hän asuu Tampereella, missä hän on aktiviinen kunnallispoliitikko. Urhosen harrastuksia ovat kirjallisuus ja kehitysyhteistyö.

Markku Virkamäki

Virkamäki on toiminut Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtajana/toimitusjohtajana vuodesta 1997 alkaen. Koulutukseltaan hän on hallintotieteiden maisteri, keskiasteen opettaja, sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA.  Hän on toiminut kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan ( KVANK ) työvaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 2008 alkaen. Virkamäki oli yksi Ei myytävänä-kansalaisaloitteen aloitteentekijöistä ja on toiminut aktiivisesti sen puolesta. Virkamäki yrittää kulkea työmatkat polkupyörällä ja hiihtää talvisin mielellään. Vapaa-aikaansa hän viettää perheensä kanssa ja erityisesti neljän lapsenlapsen seurassa.

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen

Wallinheimo-Heimonen (www.jenni-juulia.com, www.rampyla.vuodatus.net) on tekstiili- ja käsitetaiteilija, puhuja ja aktivisti. Hänen performatiiviset puheenvuoronsa käsittelevät vammaispoliitiikkaa, apuvälineiden estetiikkaa sekä erityisesti vammaisiin naisiin kohdistuvia kysymyksiä kuten väkivaltaa. Hän on fasilitoinut kantaaottavan taiteen työpajoja Suomessa, Bosnia-Hertsegovinassa, Virossa ja Kiinassa sekä osallistunut useisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. 2016 hän sai Nurmijärven kunnan kulttuuripalkinto Konstiniekan ihmisoikeuksiin keskittyvästä taiteesta. Jenni-Juulian lyhytelokuvia on esitetty festivaaleilla Yhdysvalloissa, Ranskassa, Brasiliassa, Kanadassa, Serbiassa ja Puolassa. Harrastuksena hän kirjoittaa Vammaisen vartalon kuvat -blogia ja toimii aktiivisesti vammaisjärjestöissä.

Olemme olemassa vammaisoikeuksien ajamista varten.

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy

Verkatehtaankatu 4, as. 501

20100 Turku