(välillä ihmettelee, miksi kunnat tekevät kaikkensa kieltääkseen pienenkin avun, jolla on merkittävä vaikutus esim. tässä tapauksessa lapsen kehitykseen)

Lapselle (s. 2009) haettiin henkiökohtaista apua. 30 tuntia kuukaudessa harrastuksiin.

Viranhaltija hylkäsi hakemuksen katsoen, että lapsella ei ollut voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältöä ja toteutustapaa. Perustelujen mukaan henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää, että vaikeavammainen henkilö pystyy muodostamaan omat mielipiteensä ja pystyy myös arvioimaan ratkaisujensa syy- ja seuraussuhteet. Tämän vaatimuksen ei katsottu viranhaltijan toimesta toteutuvan sillä, että hakija valitsee huoltajan valmiiksi antamista vaihtoehdoista siinä hetkessä mieleisensä ratkaisun. Viranhaltijan mukaan huoltajat määrittelevät valittavissa olevat vaihtoehdot. Henkilökohtaista apua myönnettäessä asiakkaan mielipiteen selvittäminen ja sisältö eivät voi viranhaltijan mukaan kokonaan perustua toisen henkilön näkemykseen.

Lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy teki asiassa valituksen hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja velvoitti kunnan myöntämään hakijalla henkilökohtaista apua 30 tuntia harrastuksiin.

Päätöksen mukaan henkilökohtaiselle avulle ei ole asetettu ikärajoja.

Keskeisessä roolissa oli hakijalle hankittu neurologian erikoislääkärin lausunto, jossa otettiin kantaa nimenomaan hakijan voimavaroihin määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa.

Asia hoidettiin maksuttoman oikeusavun turvin. Asiakkaalle ei koitunut asian hoidosta mitään kustannuksia.