KANTELU
Valtioneuvoston oikeuskanslerille / Eduskunnan oikeusasiamiehelle
– sen mukaan kuin työnjakonne mukaan asia tulee käsitellä ottaen huomioon kantelun teema
- Kantelun aihe
Hallitusneuvotteluissa mukana olleiden puolueiden johtajat tiedottivat hallitusohjelmasta ja ministeripaikkojen jaosta 3.6.2019 Oodi-kirjastossa. Järjestelyistä vastasi Valtioneuvoston kanslia. Tilassa ei ollut kuulovammaisten tarvitsemaa induktiosilmukkaa, eikä viittomakielen tulkkausta.
- Kantelun perusteet
INDUKTIOSILMUKKA EI OLLUT KÄYTÖSSÄ
Rakentamismääräysten mukaan kokoontumispaikkojen on sovelluttava myös henkilöille, joilla on kuulovamma, ja jotka tarvitsevat kuunteluun induktiosilmukkajärjestelmän olemassaoloa. Jos tilassa on äänentoistojärjestelmä, on vuoden 1987 jälkeen valmistuneissa tiloissa oltava myös induktiosilmukka tai vastaava äänensiirtojärjestelmä. Induktiosilmukka mahdollistaa kuulovammaisten kuulolaitetta käyttävien henkilöiden osallistumisen tilaisuuteen, heidän kuulemisensa.
Yhdenvertaisuuslain hallinto- ja oikeuskäytännössä on vakiintumassa linjaus, jonka mukaan yleisötilaisuutta järjestettäessä tulee tilan täyttää ne edellytykset, joita on asetettu rakennusluvan saamiseksi nykylainsäädännössä. Siten, jos järjestetään yleisölle avoin tilaisuus, voidaan nähdäkseni edellyttää, että tilaisuudessa on käytössä induktiosilmukka, varsinkin kun se on ja olisi ollut helposti asennettavissa.
Oodi-kirjastossa ei ollut ko. tapahtumapaikalla induktiosilmukkaa käytössä. Kirjaston mukaan se pitää erikseen asentaa ja laittaa toimintaan alueittain.
Valtioneuvoston kanslian kanta induktiosilmukan puuttumiseen oli ”Onpa harmillista, mutta otamme opiksemme ja muistamme tämän ensi kerralla”.
Induktiosilmukka olisi ollut mahdollista järjestää paikalle ilmoittamalla ja pyytämällä sitä Oodi-kirjastosta. Tätä valtioneuvoston kanslia ei kuitenkaan tehnyt, eikä siten välittänyt yhdenvertaisen tilaisuuden järjestämisen perusedellytyksistä. Katson, että valtioneuvoston kanslia on toiminut muun muassa sekä YK vammaissopimuksen, perustuslain, yhdenvertaisuuslain, hallintolain vastaisesti järjestäessään tilaisuuden ilman induktiosilmukkaa.
VIITTOMAKIELEN TULKKAUSTA EI OLLUT
Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä. Valtioneuvoston velvoite on huomioida viittomakielisten tarve saada tietoa nopeasti ja suoraan viranomaisilta tietyissä tilanteissa. Viittomakielilain mukaan viranomaisen on toiminnassaan edistettävä viittomakielisten mahdollisuutta käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Lisäksi viittomakielisten oikeuksista säädetään useissa muissa laeissa, kuten perustuslain 17 §:ssä oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin, hallintolaissa, sekä yhdenvertaisuuslaissa.
Valtioneuvoston kanslian edustajan mukaan ”Oodissa ei ollut viittomakielen tulkkausta liian kireän aikataulun vuoksi”. Kysyttäessä, oliko kanslia mitenkään etukäteen varautunut viittomakielen tulkkauksen järjestämiseen ko. tilaisuuteen, ei tullut vastausta.
Valtioneuvoston kanslia viittaa vastauksissaan tekemäänsä suositukseen viittomakielen käytöstä valtioneuvoston viestinnässä. Aikomus on kanslian mukaan tulkata hallituksen tietyt infot vastaisuudessa säännönmukaisesti.
Ko. suositus löytyy täältä:
https://vnk.fi/suositus-viittomakielten-kaytosta
Valtioneuvoston viestintäsuositus on, että tiedotustilaisuuden tulkataan vähintään suomalaisella viittomakielellä, kun kyse on muun muassa valtioneuvoston tärkeämpi, hallituksen toimintaa koskeva tiedotustilaisuus, kuten hallituksen aloitus ja mahdolliset hallituspohjan muutokset.
Suosituksen mukaan tulkki on hyvä tilata välittömästi tiedotustilaisuudesta päättämisen jälkeen, jotta tiedotustilaisuuteen saadaan parhaiten soveltuva tulkki/tulkit ja jotta tulkit ehtivät valmistautua.
Katson, että valtioneuvoston kanslia ei ole edes yrittänyt selvittää viittomakielen tulkkausta ko. tilaisuuteen. Uskon, että tulkkaus olisi hyvin ollut järjestettävissä hyvin etukäteen valmistautumalla tai varmasti myös kiireisellä aikataululla kysyttäessä olisi pääkaupunkiseudulta löytynyt asianmukaista tulkkauspalvelua. Katson, että valtioneuvoston kanslia on toiminut muun muassa sekä YK vammaissopimuksen, perustuslain, yhdenvertaisuuslain, hallintolain, ja kaiken lisäksi oman suosituksensa vastaisesti järjestäessään tilaisuuden kuvatulla tavalla ilman viittomakielen tulkkausta.
- Pyyntö
Pyydän kunnioittavasti valtioneuvoston oikeuskansleria tutkimaan, onko valtioneuvoston kanslia toiminut laillisesti järjestäessään yhteiskunnallisesti erittäin tärkeän tilaisuuden ilman, että se on edes yrittänyt järjestää tilaan induktiosilmukkaa ja viittomakielen tulkkausta.
- Lopuksi
On erittäin huolestuttavaa, kun jatkuvasti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuusvaateita esittäessä törmäämme perusteisiin, kuten ”otamme opiksemme ja muistamme tämän ensi kerralla”, ja vedotaan ”liian kireään aikatauluun”. Tällaiset perusteet koetaan yleisesti hyväksytyksi, vaikka ne selvästikään oikeusjärjestyksemme mukaan eivät ole sellaisia perusteita, joilla vammaisia henkilöitä voidaan laillisesti asettaa eriarvoiseen asemaan muihin nähden. Kun vuosikymmeniä vammaiset henkilöt ovat kuunnelleet näitä samoja perusteita, toki on selvää, että ne eivät ole uskottavia. Ennen kaikkea, huomioiden nykyoikeusjärjestys, mm. YK vammaissopimus, ne eivät enää ole laillisia. On siksikin erityisen huolestuttavaa, että varsin vaikutusvaltaiset yhteiskunnalliset tahot, tässä tapauksessa Valtioneuvoston kanslia, käyttävät näitä samoja tyhjiä perusteita, eivätkä ota vammaisoikeuksia tosissaan. Samalla ne altistavat itsensä perusteltuihin oikeusvaateisiin vammaisten henkilöiden taholta ja myös rapauttavat Suomaista vammaisoikeusvaltiota. Esteettömyys on osa yhdenvertaisuutta ja yhdenvertaisuus osa demokratiaa. Kun valtioneuvosto ei toteuta esteettömyyttä, nakertaa se samalla suomalaista demokratiaa.
Toki, tilanteen kantelunalaisen toiminnan osalta tekee tragikoomiseksi uuden hallitusohjelman (VNT 1/2019 vp) ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” sekä otsikkonsa että sisältönsä osalta. ”Sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon myös vammaisten osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Haluamme, että kaikki pysyvät mukana”. (…) ”Vanhusten ja vammaisten tietoisuutta omista oikeuksistaan vahvistetaan ja niiden tosiasiallista toteutumista tuetaan”.
Turku, 9.6.19
Jukka Kumpuvuori
