TIEDOTE 7.2.2019

Järjestöjen huoli: EKSOTE kuntayhtymä rajoittaa kehitysvammaisten matkustamista ja vapaa-ajan toimintoihin osallistumista

  • Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

 

Ongelmia on vastaavassa asiassa muuallakin Suomessa. Nyt Etelä-Karjalassa ollaan huolissaan kehitysvammaisten oikeuksien toteutumisesta. Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry, Joutsenon Kehitysvammaisten Tuki ry ja Lappeenrannan Kehitysvammaisten Tuki ry ovat tänään Lakitoimisto Kumpuvuori Oy avustamana jättäneet kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

 

Kantelu koskee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTEn toimintaa sen osalta, miten mahdollistetaan ohjaajien mukaan lähtö kehitysvammaisten henkilöiden matkoille. Aiemmin on matkojen ajan avustaminen mahdollistettu esimerkiksi siten, että jos asukkaat halusivat esimerkiksi risteilylle tai tanssimatkoille, sen kulut ohjaajien kesken jyvitettiin asukkaille. EKSOTE on tämän käytännön kantelijajärjestöjen kokemuksen mukaan kieltänyt. Sama linjaus koskee esimerkiksi tanssimatkoja. Kantelijajärjestöjen mukaan nykykäytäntönä on, että ohjaajien pitää maksaa itse lippunsa ja ohjaajat ovat ilmoittaneet, sinänsä aivan oikeutetusti, että he eivät lähde matkaan. Siten eivät myöskään palvelujen piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt eivät lähde matkaan, koska heillä ei ole riittävää apua. Jos matka toteutuu, voi ongelmaksi muodostua, että lähtijöiden määrää rajataan, joillain perusteilla, helposti voinee käydä niin, että parempitoimintakykyiset lähtevät. Lisäksi ongelmatilanteita on koettu vapaa-ajan toiminnoissa muutoinkin. Esimerkiksi on voinut olla kokemuksia, että kuntosalille päästään vain, jos on vuorossa riittävästi henkilökuntaa, tai on taitavia opiskelijoita sattumalta. Muutoinkin, vammaiset henkilöt eivät voi valita, milloin haluavat käydä vapaa-ajan toiminnoissa, vaan ovat liian usein pakotettuja toimimaan sen mukaisesti, milloin sattuu olemaan riittävästi henkilökuntaa. Siten heidän elämänsä määräytyy täysin ulkopuolisten tekijöiden määrittämänä, eikä palveluja ole ilmeisesti saatavilla yksilöllisen tarpeen mukaan.

 

Selvää tietenkin on, että sellainen järjestely, jossa henkilökunta maksaa omia matkojaan ja kulujaan, ei ole toivottava, eikä hyväksyttävä, eikä oikeusjärjestyksemme mukainen. Sosiaalihuollon palveluilla tulisi mahdollistaa myös kehitysvammaisten henkilöiden matkustaminen. Vaihtoehtoja on, kehitysvammalain tai vammaispalvelulain mukainen palvelu, esimerkiksi henkilökohtainen apu. Kyse on pääosin sellaisista palveluista, joiden osalta kuntayhtymä ei voi vedota määrärahoihin. Kuitenkin kirjeenvaihdossa kuntayhtymä on todennut esimerkiksi erään matkan osalta, että matkalle lähteminen ei ole mahdollista ”organisaation näkökulmasta tässä taloustilanteessa”. Jos palvelua ei saada tai se viivästyy, tulee mahdollistaa esimerkiksi edunvalvonnan keinoin, että henkilö voi käyttää halutessaan ja mahdollisuuksien mukaan omia varojaan sellaisen avustajaresurssin järjestämiseen, joka mahdollistaa kulloinkin kyseessä olevat matkat.

 

Kantelussa tuodaan esiin sekä perustuslain vaatimuksia että YK vammaissopimuksen 30 artikla (osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun), joka edellyttää valtiolta toimia, jotka mahdollistavat vammaisten henkilöiden osallistumisen yhdenvertaisesti virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan. Kantelun mukaan tässä on nyt epäonnistuttu. Kantelu koskee nimenomaan EKSOTE kuntayhtymän toimintaa. Sillä on sosiaalihuollon järjestämisvastuu näissä tilanteissa ja suurelta osin tämän kantelun perusteet kohdistuvat siihen, miten (tai miten ei) vammaisille henkilöille on järjestetty erilaisia tukipalveluja, miten niiden olemassaolosta on kerrottu, ja miten heitä on avustettu hakemaan niitä.

 

Kantelijajärjestöt pyytävät oikeusasiamiestä tutkimaan: 1)Onko EKSOTE riittävästi selvittänyt sosiaalihuollon asiakkaille heidän oikeuksiaan liittyen matkan ajan ja vapaa-ajan avustamiseen? 2)Onko EKSOTE kuntayhtymä toiminut laillisesti mahdollisesti neuvoessaan ja ohjatessaan tilanteita siten, että omin varoinkaan ei ole mahdollista mahdollistaa matkan ajan avustamista, eli maksaa jyvitettyä ohjaajan kulua? 3)Onko EKSOTE toiminut siten, kuin perustuslain ja YK vammaissopimuksen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät?

 

Kerrankin kuulin, että risteilylle pääsyyn ole oikeutta. Jos muilla ihmisillä on mahdollisuus risteilyyn, eivät hekään joudu sen jälkeen miettimään, onko heillä siihen oikeus. Näistä asioista joutuvat ihmiset jatkuvasti neuvottelemaan ja saadaan myös keskenään ristiriitaisia näkemyksiä”, toteaa Tiina Hämäläinen, Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja.

 

Tapaan viikoittain kehitysvammaisia henkiöitä, kun toimin vapaaehtoisena kehitysvammaisten teatteri- ja musiikkiryhmässä. Tämä käsillä oleva asia on paljon puhuttava tilanne täällä”, toteaa Sirkka Iljo, Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n sihteeri

 

On hyvä, että asiat tulevat nyt selvitetyksi. On tärkeää, että vammaisilla henkilöillä olisi enemmän mahdollisuuksia tehdä asioita silloin, kun heille sopii, eikä aina vain mennä, silloin kun ryhmä menee”, toteaa Mervi Hendunen, Lappeenrannan Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja.

 

Taas yksi esimerkki siitä, miten meillä on lainsäädännön tasolla Vammaisoikeuksien Mallimaa, mutta kun tullaan ruohonjuuritasolle, oikeudet eivät toteudu. On vielä paljon tehtävää, että 2016 voimaan tullut YK vammaissopimus herää meillä henkiin jokaisen vammaisen henkilön omassa arkisessa elämässä. Kuvattu ilmiö tulee toistuvasti esiin yhteydenotoissa lakitoimistoomme. Vaikuttaa, että vammaisten henkilöiden elämää rajataan vain asumiseen, eikä talon ulkopuolelle turvata riittävää apua”, toteaa kantelijajärjestöjä avustanut lakimies Jukka Kumpuvuori.

 

Lisätiedot:

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy: Jukka Kumpuvuori, 050 552 0024, laki@kumpuvuori.fi