Kumpuvuoren kyselytunti su 29.4.18 muistiinpanot

Osallistujia n. 30.

 

KYSYMYS: Mitä teen kun pienen paikkakunnan ammattilainen viivyttelee jatkuvasti päätöksiä? Esimerkiksi erään asian selvittäminen kesti 2 vuotta. Aina vaan pyydetään lisää selvityksiä ja kaikki kestää?

 

VASTAUS: Viranhaltijan tulee käsitellä asia ilman aiheetonta viivytystä. Vammaispalvelulaissa on lisäksi erityissäännös, jossa melko ehdoton takaraja on 3 kuukautta. Voit tehdä esimerkiksi asiasta kantelun aluehallintovirastoon, joka tutkii, toimiiko viranhaltija laillisesti.

 

 

KYSYMYS: Koulu ei anna erityislapselle henkilökohtaista avustajaa. Sanotaan vaan, että yleisavustus riittää. Mitä teen?

 

VASTAUS: Perusopetuslain mukaan kuuluu jokaiselle turvata riittävät yksilöllisen tarpeen mukaiset avustamis- ja tulkitsemispalvelut. Tee hakemus opetustoimeen, mukaan lääkärin ym lausunnot. Kun tulee päätös (vaadi sitä), voi valittaa suoraan hallinto-oikeuteen ja autamme siinä maksutta, ole siis yhteydessä. Asia on niin paljon kysytty, että teimme siitä lyhyen infovideon:

https://www.youtube.com/watch?v=pZxQ6A2-e2k&t=208s

 

 

KYSYMYS: Miten omaishoitajan opiskelu vaikuttaa omaishoidon tukeen? Päätös tehdään aina puoleksi vuodeksi kerrallaan sen vuoksi, että haaveilen opiskelusta?

 

VASTAUS: Omaishoidon arvio tehdään aina hoitoisuuden perusteella. Pelkästään se, että omaishoitaja opiskelee, ei sellaisenaan voi olla peruste evätä omaishoidon tukea. Yksittäistilanteessa arvioidaan hoitoisuutta ja omaishoitajan edellytyksiä toimia omaishoitajana. Lopulta hallinto-oikeus päättää valituksen johdosta, millainen merkitys omaishoitajan opiskelulle on annettava.

 

 

KYSYMYS: Miten autisminkirjon lapset saavat vammaispalveluja?

 

VASTAUS: Vammaispalvelulaki ei tunne diagnoosirajoja ja myös erityishuoltolain palveluja voidaan myöntää autisminkirjon lapsille. Tämä siis lakitasolla ja ”teoriassa”. Kunnissa usein tehdään päätöksiä, joissa todetaan että kummankaan lain mukaiset palvelut eivät kuulu. Tällöin keinona on muutoksenhaku, jotka aika hyvin menestyvät, jos kyse on selvästi ”diagnoosisyrjinnästä”.

 

 

KYSYMYS: Kun henkilökohtainen apu on järjestetty työnantajamallin mukaisena, tuleeko kunnan maksaa muutakin kuin palkka ja työtapaturmavakuutukset?

 

VASTAUS: Kunnan tulee korvat työnantajuudesta aiheutuvat lakisääteiset ja muut kohtuulliset ja välttämättömät kulut. Tämä merkitsee siis kaikkia niitä pakollisia maksuja, joita aiheutuu siitä, että työnantaja palkkaa työntekijän. Voit tutustua työnantajamallin ohella myös muihin järjestämistapoihin, joita ovat palveluseteli, ostopalvelu ja kunnan oma toiminta:

 

https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/henkilokohtainen-apu/avun-jarjestamistavat

 

 

KYSYMYS: Jos palveluasumisen piirissä (esim. palvelutalo) on liian vähän avustajaresurssia, mitä voin tehdä?

 

VASTAUS: Kannattaa keskustella asiasta ensin palveluntuottajan kanssa. Lopulta kuitenkin kunta on vastuussa siitä, että palveluasuminen on järjestetty sellaisin palveluin, että ne ovat sinulle riittäviä. Voit ihan hakea vaikkapa lisää avustajaresurssia ja tarvittaessa valittaa päätöksestä.

 

 

KYSYMYS: Miten tehdään hakemus sähköisestä kelauksen keventäjästä, vai tehdäänkö siitä hakemus?

 

VASTAUS: Kyse on lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineestä. Voit pyytää sitä vaikkapa kirjallisesti terveydenhuollosta, mielellään siten että joku lääkäri suosittelee sitä. Jos kanta on kielteinen (esim. epikriisikirjauksessa), asian voi viedä hallinto-oikeuteen, joka päättää onko sinulla oikeus ko. apuvälineeseen.