Lue Jukka Kumpuvuoren vammaistervehdys pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdykseen 31.12.2019
Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2019
(Jukka Kumpuvuoren uudenvuoden vammaistervehdys 31.12.2019)
Olemme astumassa uudelle vuosikymmenelle.
(YK vammaissopimus tuli voimaan 2016. Viittauksia siihen oikeuskäytännössä saatikka viranomaistoiminnassa on hyvin vähän, jos ollenkaan).
Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaista uutta, mutta myös tuttua ja turvallista.
(1.1.2020 tulee voimaan vammaispalveluasioiden käytännössä valituskielto korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Enää et voi valittaa suoraan hallinto-oikeuden päätöksestä KHO vaan pitää hakea valituslupaa. Sama valituslupajärjestelmä tuli voimaan 2016 samana vuonna kuin YK vammaissopimus tuli voimaan, kehitysvammalain osalta, silloin kukaan ei huomannut sitä = salakuljetus).
Joulun pyhien jälkeen arki koittaa ja koulut, työt ja harrastukset alkavat jälleen. Tuttuja ihmisiä on ympärillä ja kuluneen vuoden kokemukset kulkevat matkassamme vuoteen 2020.
(Kyllä, useilla on vireillä esimerkiksi kouluavustaja- ja koulukuljetusvalituksia. Monet ovat jääneet pois koulusta, koska ei ole riittäävää tukea. Vanhemmat ovat kovilla. Riittämätön tuki koulussa on syrjintää vammaisuuden perusteella).
Uuden vuosikymmenen taitteessa on katsottava eteenpäin. Samalla on kuitenkin hyvä pysähtyä ja katsoa hetkeksi myös menneeseen. Tarkastella Suomea, joka on kasvanut sukupolvien mukana maaksi, joka se on tänä päivänä.
(Kyllä. Meillä on vammaisoikeuksien mallimaa lainsäädäntötasolla, mutta ei käytännössä. Siksi meillä tehdään n. tuhat vammaisoikeusmuutoksenhakua vuosittain).
Suomen vahvuus on ihmisissä ja osaamisessa. Olemme pärjänneet, koska olemme halunneet ja kyenneet oppimaan uutta. Olemme nousseet vaatimattomista oloista yhdeksi maailman kouluttautuneimmista ja osaavimmista kansakunnista. Se on ollut menestyksemme salaisuus eilen ja on sitä myös huomenna. Siksi myös tänään on uskallettava investoida ihmisiin ja osaamiseen. On oltava rohkeutta luoda uutta. Pelkkä vanhan kunnostaminen ei nopeasti kehittyvässä maailmassa riitä.
(Näin juuri. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen on ollut hallitusohjelmassa n. 15 vuotta. Joko nyt?).
Hallitus on tarttunut työhön, jolla Suomea uudistetaan vakaasti, kestävästi ja rohkeasti. Hallituksen ohjelman ja työn tavoitteena on rakentaa Suomesta yhteiskunta, joka on taloudellisesti vastuullinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ympäristöllisesti kestävä. Me uskomme, että yhteiskuntaa voi ja pitää kehittää tasapainoisesti. Kaikki ihmiset ja kaikki alueet on pidettävä mukana. Taloudellista kestävyyttä tavoittelemme työllisyyden vahvistamisella. Tämä tarkoittaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa, mutta myös investoimista koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin sekä elinkeinorakenteemme uudistamista ilmastollisesti kestäväksi.
(Vammaisten työllisyyden ja yrittäjyyden tukitoimista puhutaan paljon. Olen ollut itse vaikeavammaisena yrittäjänä 10 vuotta ja tukitoimet ovat olemattomia. Aiheesta on kiva puhua ja kiva tukea, mutta jos katsotaan ytimeen, ei siellä juuri mitään näy).
Paljon on kiinni siitäkin, miten maailmantalous kehittyy. Suomi on väestöllisesti pieni maa Euroopan laidalla ja taloutemme nojaa vahvasti vientiin. Hallitus ei pysty kaikkeen, mutta se voi tehdä osansa. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on yritysten kannalta tärkeä asia. On vältettävä poukkoilevaa politiikkaa ja samalla reagoitava suhdanteisiin. Näin olemme myös tehneet ensi vuoden talousarviossa, joka on hidastuvan kasvun oloissa lievästi elvyttävä. Sosiaalista kestävyyttä tavoittelemme vahvistamalla perusturvaa ja palveluja. Vuoden 2020 alussa pienimmät eläkkeet nousevat, perusturvan korotukset tulevat voimaan, koulutuksen rahoitus kasvaa kaikilla koulutusasteilla ja peruspalvelujen rahoitus vahvistuu. Yhdenvertainen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan kaikille lapsille ja päivähoidon ryhmäkoot pienenevät.
Tammikuussa pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän euroja elämiseen. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee. 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. Työttömät ihmiset voivat keskittyä hakemaan uutta työpaikkaa ilman huolta toimeentulon leikkauksesta, kun aktiivimalli poistuu.
(Työssäolevilta vaikeavammaisilta työkyvyttömyyseläkeisiltä kuten minä, vietiin 200+ euroa / kk, ettekä tehneet asialle mitään. Samalla puhutte vammaisten työllistämisestä. Olette jättäneet tämän korjaamatta).
Yhteiskunnan vahvuutta ei mitata sen vauraimpien vahvuudella vaan sillä, kuinka sen heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset elämässään pärjäävät. On kysyttävä, onko jokaisella mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään.
(Tähän on jo vastauksia, ja vammaisten osalta vastaus on usein ei).
Ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa tavoittelemme tekemällä oman osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi. Olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Edessämme on ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta ratkaisujen vuosikymmen. Tämä edellyttää päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään ja hiilinieluja vahvistetaan. Nojaamme toimemme tutkittuun tietoon ja huomioimme ratkaisuissa niiden sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset.
Teemme ilmastotekoja Suomessa, mutta on vähintäänkin yhtä tärkeää vaikuttaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen kansainvälisesti. Ilmasto ei tunne valtioiden rajoja. Jokaisen maan on tehtävä oma osansa. Suomi ja Eurooppa voivat johtaa kehitystä, ja samalla voimme parantaa oman teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on valtava kysyntä ja markkinat. Onko maallamme kykyä olla rohkea edelläkävijä ja vaurastua?
(Vammaiset ovat ilmastokriisin ensimmäisiä uhreja. Se näkyy jo monella tavalla. Vammaiset olisivat myös ilmastokriisin ensimmäisiä ratkaisijoita. Näitä kumpaakaan ette ole huomioineet).
Kulunut vuosi on ollut työn ja tapahtumien täyteinen. Vuoteen 2019 on mahtunut muun muassa eduskunta- ja europarlamenttivaalit sekä Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajuuskausi. Hallituksia on ollut kolme. Toimitusministeristöjä kaksi.
(Paljon tehtävää. Vammaisvaikutusten arviointi- ja tekeminen on jäänyt vajaaksi).
Perheessämme kuten niin monen muunkin suomalaisen kotona on jouluna katsottu presidentti Mauno Koiviston elämästä ja urasta kertovaa Koivisto-sarjaa. Sarja on hyvä muistutus maamme historian ja politiikan värikkäistä vaiheista. Historian kontekstissa myös nykyinen poliittinen kuohunta asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.
Koiviston sanat sopivat hyvin alkavan uuden vuosikymmenen kynnykselle:
”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
(YK vammaissopimus edellyttää, että sopimusvaltiot arvioivat vammaisten henkilöiden tilannetta maassaan ja ryhtyvät sopimuksen velvoittamiin toimenpiteisiin).
Toivotan hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä kaikille suomalaisille!
(Kuin myös).
Sanna Marin
pääministeri
(Jukka Kumpuvuori).
PS: Pääministeri Sanna Marin: Osallistuitte ymmärrykseni mukaan 1.11.2019 ministerin roolissa (ainakin markkinoinnin perusteella) Porissa tilaisuuteen, johon tilaan ymmärrykseni mukaan on niin jyrkkiä askelmia, että sinne ei pääse pyörätuolilla. Ilmoittamanne mukaan tilaisuus ei ole ”teidän järjestämänne”, eikä teidän taholla ollut tietoisuutta siitä, että tila ei ole esteetön; tarkistatte vastedes tilojen esteettömyyden tilaisuuden järjestäjiltä erikseen. Osallistuitte tilaisuuteen, joka ei ollut esteetön esimerkiksi pyörätuolia käyttävälle. Taholtanne vastattiin tilaisuuden jälkeen, että olitte jo matkalla tilaisuuteen, kun saitte yhteydenoton mahdollisesta tilojen esteellisyydestä. Taholtanne on kerrottu, että mikäli olisitte aiemmin saaneet yhteydenoton (koskien tilojen esteellisyyttä), olisitte luonnollisesti olleet heti yhteydessä tilaisuuden järjestävään tahoon ja selvittäneet tilaisuuden esteettömyyden. Taholtanne on ilmoitettu, että esteettömyys on tärkeä asia, ja että se on huomioitu hallitusohjelmassa. Hienoa.
PS2. Voitteko pääministeri Sanna Marin tehdä uudenvuoden lupauksen, että ette osallistu tilaisuuksiin, jotka järjestetään sellaisissa esteellisissä tiloissa tai järjestelyin, jotka tosiasiassa syrjivät vammaisia henkilöitä?
