Huvipuistokausi käynnistyi. Epäselvyyksiä avustajakäytännöissä. Kantelun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

 

Huvipuistokausi alkoi. Sosiaalisessa mediassa ryöpsähti. Huvipuistot olivat yrittäneet varmaankin parhaansa kehittäessään uusia käytäntöjä sille, miten vammaisten asiakkaiden avustajaan suhtaudutaan. Annetaanko avustajalle ilmaislippu, kenelle ja millä tavoin todennettuna. Huvipuiston internet-sivuilla todetaan: ”Olemme uusineet muiden suomalaisten huvipuistojen kanssa ohjeet avustajarannekkeiden käytöstä puistossa kaudeksi 2018”.

 

Suurta huolta ja vihaa on aiheuttanut se, että sivuilla esitetään ”vammaluetteloita”, joka vaikuttaa tyhjentävältä. Tässä luettelossa ei mainita autisminkirjon asiakkaita. Heillä saattaa olla suuria vaikeuksia esimerkiksi toimia isoissa väkijoukoissa ja jonottaa. Tarvitaan avustajaa, aivan samoin, kuin liikunta- tai näkövammainenkin tarvitsee. Olisi tärkeää, että luetteloilla ei annettaisi käsitystä, että avustajaoikeus ei koske kaikkia niitä, jotka vammaisuutensa vuoksi tarvitsevat avustajaa mukaan.

 

Toinen huoltaherättävä asia on ollut se, että avustajatarpeen todentamiseksi hyväksytään esimerkiksi EU:n vammaiskortti, jossa on A-merkintä avustajan tarpeesta. Tämä on hyvä lähtökohta ja auttaa monia. Ongelmana on, että kyseistä korttia ei ole vielä saatavilla, sitä voi hakea KELAsta vasta 21.5.18 alkaen. Lisäksi siitä tulee maksullinen. Eivätkä kaikki jotka tarvitsevat avustajaa huvipuistossa, välttämättä saa A-merkintäistä korttia. Sen saamiseen edellytetään tiettyjen etuuksien saamista. Useat tämän ryhmän henkilöt käyvät juuri näiden etuuksien saamisesta vuosikausien oikeustaisteluja. Huoli on siten perusteltu. Onneksi muukin selvitys tulee käydä, vaikkapa ”Lääkärinlausunto huvipuistovierailua varten”, tai muu selvitys.

 

Huvipuistojen internet-sivuja selatessa löytyy myös muita yhdenvertaisuusongelmia. On selvää, että kaikkiin laitteisiin ei voi mennä, jos on liikuntavamma. On kuitenkin yhtä selvää, että jos jokin tila olisi helpoinkin ratkaisuin tehtävissä esteettömäksi, tulisi näin toimia. Esimerkiksi huvipuiston internet-sivujen mukaan joiden rakennusten sisään- tai uloskäynneiltä ei löydy ramppeja. Miksi ei löydy? Ovatko ne hukassa?

 

Joka tapauksessa vaikuttaa, että huvipuistojen käytännöt palvella ja kohdella vammaisia asiakkaita ovat vaihtelevia.

Yhdevertaisuusvaltuutettu on jo aiemmin julkaissut suosituksen tapahtumajärjestäjille esteettömyyden parantamiseksi:

https://www.syrjinta.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetulta-suositus-tapahtumajarjestajille-esteettomyyden-parantamiseksi

Edellä kuvatuista syistä on huvipuistojen toiminta vammaisten henkilöiden palvelemisessa ja kohtelemisessa saatettu tänään yhdenvertaisuusvaltuutetun arvioitavaksi ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

 

Tarvittaessa yksittäistapauksissa voidaan asioita mahdollisesti saattaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan arvioitavaksi sen selvittämiseksi onko jokin huvipuisto toiminnut yksittäistapauksessa yhdenvertaisuuslain syrjinnän kiellon vastaisesti. Yhdenvertaisuuslaissa säädetään myös mahdollisuudesta hyvitykseen syrjintätilanteissa. Avustamme maksutta viemään valikoituja pilottitapauksia lautakuntaan. Ole siis yhteydessä, jos sinulla on tapaus: laki@kumpuvuori.fi.

 

Turku, 30.4.18

pro bono publico

Jukka Kumpuvuori