Yhdenvertaisuuslaista hienoja puheita, mutta käytäntö erilainen. Poliittisesta tilaisuudesta valitus yhdenvertaisuuslautakuntaan.

 

Yhdenvertaisuuslaki oli eduskunnan käsittelyssä hallituksen esityksen 19/2014 vp muodossa. Laki tuli uudistettuna voimaan 1.1.2015, koskien laajasti eri yhteiskunnan tahoja. Eduskunnan täysistunnossa kyseisestä hallituksen esityksestä keskusteltiin lähetekeskustelussa 9.4.2014. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painotti tuolloin, että uudistuksella pyrittiin osaltaan saattamaan Suomen lainsäädäntö sellaiseksi, että Suomi voisi ratifioida YK vammaissopimuksen. Kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen, joka tällä hetkellä eli joulukuussa 2018 toimii Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana, totesi keskustelussa muun muassa: ”On hyvä, että tämä yhdenvertaisuuslaki on nyt tässä vaiheessa. Tässä on tehty suuri työ tämän valmistelemiseksi. Perustuslain 6 §:ssähän määritellään, että ihmiset ovat kaikki tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia lain edessä.”.

 

Sitten muutama vuosi myöhemmin Kokoomuksen eduskuntaryhmä oli mukana, kun Turussa järjestettiin 8.12.18 kansanedustajan kaikille avoin tapaaminen.  Tila vain ei ollut esteetön pyörätuolia (mm.) käyttäville. Eivätkö ne ihmiset olekaan yhdenvertaisia, kuten hienoissa puheissa todetaan?

 

Esimerkkejä on paljon muitakin.

 

Kun eivät nekään, jotka lakeja säätävät, noudata niitä, niin miten voidaan edellyttää muiden noudattavan? No, voidaan toki, mutta esimerkillä myös johdetaan ja tehdään politiikkaa.

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän osalta saa nyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta miettiä, miten se sitten lopulta meni se yhdenvertaisuus.