Ammattikorkeakoulu estää viittomakielen tulkin tulon pääsykokeeseen – valitus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan

A on kuuro ja hänelle on myönnetty viittomakielen tulkkaus. A ilmoittautui sote-alan AMK pääsykokeeseen (valtakunnallinen yhteinen digitaalinen valintakoe, joka tehdään kulloisellakin paikkakunnalla kannettavalla tietokoneella).

Pääsykoe on torstaina 31.10.2019. A oli sunnuntaina 27.10.2019 yhteydessä pääsykokeen järjestäjään pyytäen ystävällisesti yhtä tuolia viittomakielen tulkin käyttöön.

AMK:n suunnittelija on vastannut viestiin maanantaina 28.10.2019, todeten, että tulkin tuominen mukaan valintakokeeseen on erityisjärjestely, jota varten A.n olisi pitänyt hakea erityisjärjestelyä 25.9.2019 kello 15.00 mennessä. Opiskelijavalinnassa tulee AMK mukaan kohdella hakijoita yhdenmukaisesti, jolloin kaikille hakijoille on sama määräaika erityisjärjestelyn hakemiselle. Suunnittelijan mukaan erityisjärjestelyhakemusta ei ole, ja sen vuoksi pyyntöä tuolista ei voida toteuttaa. Lisäksi suunnittelija suoraan toteaa, että A ei voi tuoda tulkkia valintakokeeseen.

Viittomakielen ja sen käyttäjien asema turvataan laajasti lainsäädännössämme, muun muassa ja erityisesti perustuslain 17 § 3 momentissa, YK vammaissopimuksen 9 artiklassa, 21 artiklassa, 24 artiklassa (koskien nimenomaan koulutusta). Syrjintä on laajasti kiellettyä useissa ihmisoikeussopimuksissa, ml. YK vammaissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus, perustuslain 6 §:ssä, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa. Esimerkiksi Myös viittomakielilaissa turvataan viittomakielen ja sen käyttäjien asema laajasti.

Käytännössä viittomakielen tulkki viittoo puhujan (koetta hallinnoivat henkilöt) puhetta A:n pöydän vieressä. Sitten kokeet alkavat ja tulkki istuu hiljaisena valmiustilassa. Jos esimerkiksi A:lla on ongelmia tietokoneen kanssa, hän käyttää tulkkia selvittääkseen asiaa koetta hallinnoivien henkilöiden kanssa, tai muita vastaavanlaisia tilanteita, joita kommunikaatiotilanteita voi tulla kaikille ko. tilanteissa. Tulkki tulkkaa tilaisuudessa yleisesti käytettäviä puheenvuoroja ennen koetta ja kokeen jälkeen.

A katsoo ensisijaisesti, että AMK toiminta on yhdenvertaisuuslain välittömän / välillisen syrjinnän kiellon vastainen. Kyse ei ole sellaisesta, eikä mistään, erityisjärjestelystä, kuin mihin AMK viittaa. AMK asettaa A:n tämän vammaisuuden ja käyttämän kielen perusteella eriarvoiseen asemaan muihin pääsykokeeseen osallistujiin nähden ilman hyväksyttävää perustetta.

A katsoo toissijaisesti, että vaikka katsottaisiin, että kyse on erityisjärjestelyistä, on AMK tietoonnyt kuitenkin tullut riittävän hyvissä ajoin varsin vaatimaton pyyntö kohtuullisista mukautuksista, yhden tuolin järjestäminen ja tulkin päästäminen. Kieltäytyessään järjestämästä tuolia ja peräti kieltäessään tulkin pääsyn pääsykokeeseen, on AMK evännyt yhdenvertaisuuslain mukaisen kohtuullisen mukautuksen, joka myös on syrjintää ja kiellettyä.

Edellä mainituilla perusteilla A katsoo, että AMK toiminta on oikeusjärjestyksemme syrjinnän kiellon vastaista. Oikeusturvakeinoja on useita (mm. hakemus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ja / tai tutkintapyyntö poliisille).

Koska kuitenkin pääsykoe on muutaman päivän päästä, Lakitoimisto Kumpuvuori Oy saattoi asian yhdenvertaisuusvaltuutetunkin tietoon, jotta mahdollisesti A voisi yhdenvertaisesti osallistua pääsykokeeseen yhdenvertaisuusvaltuutetun toivottavasti puuttuessa asiaan.

Tänään 29.10.2019 asiaa on yritetty edistää, mutta ilman tulosta, joten asia on päätetty saattaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan arvioitavaksi.

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy hoiti asian pro bono publico.

 

Lisätiedot ja mahdollisuus pyytää A:n yhteystiedot:

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy

Jukka Kumpuvuori, toimitusjohtaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

050 552 0024

laki@kumpuvuori.fi