Hämeenlinna rajoittaa katetrien saantia. Huoli: Aluehallintovirastot eivät valvo hoitotarvikejakeluita. Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Lakitoimisto Kumpuvuori Oy on 26.11.2019 jättänyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koskee yleisesti aluehallintovirastojen roolia hoitotarvikejakelujen valvonnassa ja seurannassa, sekä erityisesti Hämeenlinnan kaupungin hoitotarvikejakelun rajauksia.
On huolestuttavaa oikeusjärjestyksessä yleisestä ja hoitotarvikeoikeuksien osalta erityisesti, että lainsäädäntöä, jossa subjektiivisena oikeutena mm. hoitotarvikkeet turvattu, aletaan luomaan omia sisäisiä normeja, jotka usein ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Hämeenlinnan kaupungin hoitotarvikkeita koskevan internet-sivuston mukaan: ”Virtsakatetrit jaetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan. Kertakäyttökatetrit 2-6 kpl/vrk sisältäen mahdollisesti ns. valmiskatetrit korkeintaan 300kpl/vuosi”. Tässä viranomaisen sisäisessä ohjeessa, vaikkakin alkuun todetaan yksilöllinen suunnitelma, on asetettu selviä ja ehdottomia rajoituksia, erityisesti valmiskatetrien osalta. Monet toistokatetroivat jatkuvasti eri syistä valmiskatetreilla, esimerkiksi 4-6 kertaa päivässä. Valmiskatetri voi olla tarpeen esimerkiksi, jos on vaikeuksia hallinnoida kuivakatetriin asetettavaa hanavettä, tai jos on vaikeuksia puristaa katetrin vesisäiliötä rikki, tai liittyen tilanteisiin (esim. työpaikka), jossa katetria käytetään. Hoitotarvikkeiden tulee täyttää myös sosiaalisen turvallisuuden ehdot, eli pelkkä ”tekninen toimivuus” ei voi olla kaiken mitta. Tämä merkitsee, että tulee ottaa huomioon käyttömukavuus, katetrin kuljetettavuus, ja käytettävyys erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Hämeenlinnan kaupungin ohje merkitsee, että kyseisiä joillekin välttämättömiä valmiskatetreja ei voi käyttää laskennallisesti edes joka päivä.
On keskeistä, että terveydenhuoltolain mukaiset hoitotarvikkeet myönnetään ja jaetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Ei voi esiintyä laillisesti tilanteita, joissa rajoitetaan esimerkiksi tietyn katetrin saatavuutta, jos juuri se on yksilöllisen tarpeen mukainen. Ei voi esiintyä laillisesti tilanteita, joissa esimerkiksi annetaan 5 katetria tarvitun 7 sijaan.
Kantelussa pyydettiin oikeusasiamiestä arvioimaan, onko Hämeenlinnan kaupunki toiminut laillisesti asettaessaan kunnan sisäisesti mainittuja rajoituksia hoitotarvikkeiden saatavuuteen, ja näin tosiasiassa hyvinkin potentiaalisesti asettanut rajoituksia yksilöllisten tarpeiden mukaisiin hoitotarvikkeisiin. Samoin kiinnitettiin huomiota siihen, että internetissä saatavilla tieto tulisi olla oikeaa ja lain mukaista. Liian monet uskovat myös väärää saatavilla olevaa tietoa.
Kantelussa esitetään huoli hoitotarvikeoikeuksien nykytilasta yleisesti. Kantelussa pyydetään oikeusasiamiestä tutkimaan, ovatko aluehallintovirastot toimineet siinä mielessä laillisesti, että ovatko ne seuranneet ja ohjanneet terveydenhuoltolain mukaisten hoitotarvikeoikeuksien / hoitotarvikejakelun täytäntöönpanoa kuntatasolla, esimerkiksi tehden seurantaselvityksiä tai tarkastelemalla ja arvioimalla kuntien sisäisiä hoitotarvikeohjeistuksia. Kantelussa esitetyn käsityksen mukaan eivät ole.
”Surullisinta oli huomata, miten hoitotarvikeoikeuksia ei ilmeisesti seurata eikä valvota systemaattisesti. Tässä kohdistan suuren kehittämispaineen aluehallintovirastoille. Niiden olisi pitänyt tehdä tätä seuranta- ja valvontatyötä, mutta ne eivät ole sitä mitä ilmeisemmin tehneet. Se on väärin jokaista hoitotarviketta tarvitsevan henkilön perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Olen mielelläni väärässä ja ilahdun suuresti, jos tällaista työtä vihdoin on aluehallintovirastoissa tehty”. – toteaa kantelun laatinut lakimies Jukka Kumpuvuori