Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015. Se koskee vammaisten henkilöiden osalta nyt myös yksityisiä tahoja, esimerkiksi palveluntarjoajia ja yhdistyksiä. Niiden toiminnassa ei saa enää syrjiä vammaisia henkilöitä.

Yhdenvertaisuuslaki ja vammaisten oikeudet nousi esiin viime viikolla mediassa. Tämän jälkeen useat vammaiset henkilöt ovat olleet yhteydessä toimistoomme ja kertoneet vastaavia kokemuksia syrjinnästä. Olemme päättäneet tarttua haasteeseen.

Jos sinulla on kokemuksia syrjinnästä vammaisuuden perusteella kauppojen, yritysten, työnantajan tai koulutuksen tarjoajan kanssa, ole halutessasi yhteydessä. Neuvomme ja tarvittaessa autamme sinua eteenpäin asiassa, jotta se tulee tutkittua.

Palvelu avataan 9.5., mutta voit olla sitä ennenkin yhteydessä ja jättää viestin / sähköpostin.

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy

laki@kumpuvuori.fi

050 552 0024 (varmimmin ma-su klo 17-18 – ”Kumpuvuoren Lakilinja”)

***

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä vammaisuuden perusteella.

VÄLITÖN SYRJINTÄ ON KIELLETTY. Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa

VÄLILLINEN SYRJINTÄ ON KIELLETTY. Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

HÄIRINTÄ on kielletty. Häirintä on sitä, että henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan ja tämä liittyy vammaisuuteen ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

KOHTUULLISTEN MUKAUTUSTEN EPÄÄMINEN ON SYRJINTÄÄ. Palvelujen tarjoajan (esim.) on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita.

VASTATOIMIEN KIELTO. Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

VALVONTA. Yhdenvertaisuuslakia valvovat työelämän ulkopuolella yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuuslautakunta. Voit tutustua niiden tehtäviin ja toimivaltaan alla olevista linkeistä.

HYVITYS. Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palvelujen tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt tai kohdistanut häneen vastatoimia.

TODISTUSTAAKKA. Sen, joka kokee tulleensa syrjityksi ja panee asian vireille, on esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kielto ei ole rikottu.

Lisätietoa yhdenvertaisuuslaista ja sen valvontaelimistä:

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuuslautakunta