Tänään 21.2.20 on jätetty alla oleva kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille.
”Vaikuttaa edelleen siltä, että käsittelyajat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa ovat pidentymässä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan merkitys syrjinnän kiellon vastaisen sääntelyn toimeenpanossa on ainutlaatuinen ja keskeinen. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjinnän kielto ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Syrjinnän kohteeksi joutuneen henkilön elämässä myös tilanteet ovat ainutlaatuisia ja syrjinnän kokemus on erittäin rankka. Oikeusturvan saaminen tilanteissa tulisi olla nopeaa. Kyse on myös useiden Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja myös EU-sääntelyn toimeenpanosta. On perin erikoista, että itseään maailmalla toimivana oikeusvaltiona mainostava Suomi hoitaa näin tärkeää ihmisoikeusasiaa harjoittelija- ja sivutoimisvoimin (sinänsä aliarvioimatta ko. henkilöiden osaamista tai toimintaa) sillä seurauksella, että käsittelyajat venyvät ja venyvät entisestään.” – toteaa kantelun laatinut lakimies Jukka Kumpuvuori huolissaan.
KANTELU
Valtioneuvoston oikeuskanslerille
Koskien yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ja oikeusministeriön toimintaa ko. lautakunnan käsittelyaikojen ja resursoinnin osalta.
Aiempi kantelu 2018 ja vastaus siihen 20.6.2019
Olen jo aiemmin tehnyt kantelun valtioneuvoston oikeuskanslerille samasta asiasta 3.12.2018, arvostellen silloin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyajoista. Kantelun taustalla oli tuolloin lautakunnan itsensä antamat tiedot siitä, että asiat lautakunnassa olivat ruuhkautuneet ja käsittelyajat pidentyneet. Tuon kantelun yhteydessä lautakunta ilmoitti, että lautakunnan asiamärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa vuodesta 2015 lähtien. Etenkin vuonna 2018 asiamäärä kasvoi erittäin nopeasti kaksinkertaiseksi vuoteen 2017 verrattuna. Keskimääräiset käsittelyajat olivat vuosina 2017 ja 2018 seuraavat:
Jaostossa ja täysistunnossa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 2017 ollut 245 päivää ja vuonna 2018 243 päivää.
Tuolloin lautakunnan selvityksen mukaan lautakunta ei asiamäärien kasvusta huolimatta ollut saanut jo valmiiksi vähäisiin resursseihin lisäystä, ja tämä oli vähitellen johtanut asioiden ruuhkautumiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen etenkin vuonna 2018. Lisäksi lautakunta totesi henkilökunnan sairauspoissaolojen lisääntyneen samanaikaisesti. Tuolloin lautakunnan mukaan se oli useaan kertaan kääntynyt oikeusministeriön puoleen lisäresursseja saadakseen.
Tuolloisen kantelun yhteydessä oikeusministeriö totesi (helmikuussa 2019) lautakunnan resursointia ja totesi lautakunnan yllä kuvattuun selvitykseen pidentyneistä käsittelyajoista, että käsittelyajan tulisi olla tätä lyhyempi. Oikeusministeriö myös painotti sitä, että huomioon tule ottaa kanneaikojen kuluminen (kanneaika yhdenvertaisuuslaissa 2 vuotta).
Tuolloiseen kanteluun annetuissa selvityksissä kävi ilmi, että lautakunnan tilannetta on käsitelty vuoden 2018 marraskuussa oikeusministeriön ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan vuosikeskustelussa. Lautakunta toi erityisesti esiin huolensa toimistosihteeriresursseista ja näki, että tilanne vaikutta lainkäyttötoimintaan. Toimistosihteeriresurssin tarpeeseen päätettiin vastata selvittämällä mahdollisuutta oikeustradenomiharjoittelijan työpanokseen. Oikeustradenomiharjoittelija oli selvityksien mukaan aloittanut 1.2.2019. Samalla oli sovittu tavoitteeksi, että lautakunnalla olisi kolme sivutoimisto esittelijää käytössään vuonna 2019. Lautakunta totesi vastineessaan oikeusministeriön selvitykseen, että lautakunta sai vasta 15.3.2017 käyttöönsä sille eduskunnan jo vuoden 2015 tulo- ja menoarviossa päättämän 1 henkilötyövuoden esittelijäresurssin. Lautakunta totesi myös, että sivutoimisten esittelijöiden käyttö ei voi ratkaisevasti vaikuttaa lautakunnan resurssipulmiin, koska he eivät sivutoimisina voi päätoimensa ohella osallistua sen paremmin lautakunnan vakituista henkilöstöä merkittävästi kuormittavan asiakirja- ja muun hallinnon hoitamiseen kuin esittelemiensä asioiden vaatimien välitoimenpiteiden suorittamiseenkaan.
Vastauksessaan Apulaisoikeuskanslerin vastaus kanteluun, 20.6.2019 Dnro OKV/1933/2018 apulaisoikeuskansleri totesi asiaan liittyvän relevantin sääntelyn, johon vetoan myös nyt kantelun perusteena:
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annetun lain (1327/2014) 1 §:n mukaan oikeusministeriön yhteydessä on itsenäinen ja riippumaton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, joka käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) mukaan sille kuuluvat asiat. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan lautakunnalla on päätoiminen pääsihteeri. Lautakunnalla voi lisäksi olla pää- tai sivutoimisia esittelijöitä sekä muuta henkilöstöä. Saman pykälän 3 momentin mukaan oikeusministeriö nimittää lautakunnan pääsihteerin ja muun henkilöstön. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annetun lain 12 §:n mukaan menettelyyn lautakunnassa sovelletaan hallintolakia (434/2003), ellei laissa erikseen toisin säädetä. Hallintolain 23 §:n 1 momentin mukaan asiat on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.
Apulaisoikeuskansleri totesi, että saamansa selvityksen mukaan lautakunta on joutunut aloittamaan toimintansa niukoin resurssein, ja että tarkoituksena on oikeusministeriön selvityksen mukaan ollut vahvistaa lautakunnan resursseja tarpeen mukaan.
Apulaisoikeuskansleri totesi:
”Oikeusturvan toteutumisen kannalta on huolestuttavaa, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyajat ovat ainakin lautakunnan oman käsityksen mukaan entisestään pitenemässä. Tilanne on kuitenkin tiedostettu lautakunnan resursoinnista vastaavassa oikeusministeriössä ja siihen on pyritty puuttumaan lautakunnan käytettävissä olevaa henkilöstöä lisäämällä. Vuonna 2019 tehtyjen tai tehtävien rekrytoinnin vaikutukset käsittelyaikoihin eivät ole vielä näkyvissä.”
Kantelu ei näistä syistä aiheuttanut apulaisoikeuskanslerin toimenpiteitä.
Käsittelyajat edelleen pidentymässä?
Olen kiinnittänyt huomiota kokemukseni (omat juttuni ja ne, joissa olen avustajana) mukaan lautakunnan yhä pitkiin käsittelyaikoihin. Eräässä asiassa (esimerkkinä vain tässä), jossa olen avustajana, hakemus on tullut vireille 6.6.2018. Asiaa ei ole hakijan taholta viivytetty, eikä siinä ole ollut erityisen paljon välitoimia. Asian käsittelyaikaa on tiedusteltu. 9.10.2019 saatiin käsittelyajasta arvio, että asia on tarkoitus saada ratkaistuksi syksyn aikana. 16.1.2020 on saatu vastaus, että asia ”on tarkoitus ratkaista ennen kesää”. Asian venyessä kyselin tarkemmin käsittelyaikoja yleisellä tasolla
Kysely lautakunnasta 20.2.2020 viitaten yllä kuvatun aiemmin kantelun tietoihin:
”Jaostossa ja täysistunnossa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 2017 ollut 245 päivää ja vuonna 2018 243 päivää.”
Mikä on vastaava luku 2019?”
Lautakunnan vastaus:
”Tarkkaa lukua asiasta ei nyt ole esittää, mutta kuten lautakunnan vastauksessa oikeuskanslerille tammikuussa 2019 arvioitiin, käsittelyajat vuonna 2019 ovat pidentyneet vuoteen 2018 verrattuna.”
Vaikuttaa siis edelleen siltä, että käsittelyajat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa ovat pidentymässä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan merkitys syrjinnän kiellon vastaisen sääntelyn toimeenpanossa on ainutlaatuinen ja keskeinen. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjinnän kielto ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Syrjinnän kohteeksi joutuneen henkilön elämässä myös tilanteet ovat ainutlaatuisia ja syrjinnän kokemus on erittäin rankka. Oikeusturvan saaminen tilanteissa tulisi olla nopeaa. Kyse on myös useiden Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja myös EU-sääntelyn toimeenpanosta. On perin erikoista, että itseään maailmalla toimivana oikeusvaltiona mainostava Suomi hoitaa näin tärkeää ihmisoikeusasiaa harjoittelija- ja sivutoimisvoimin sillä seurauksella, että käsittelyajat venyvät ja venyvät entisestään.
Pyydän valtioneuvoston oikeuskansleria tutkimaan, ovatko yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (asioiden käsittely ilman aiheetonta viivytystä) ja oikeusministeriö (lautakunnan riittävä ja asianmukainen resursointi) toimineet laillisesti.
Turku, pro bono publico, 21.2.2020
Jukka Kumpuvuori, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakitoimisto Kumpuvuori Oy
Verkatehtaankatu 4, as. 228
20100 TURKU
050 552 0024
LIITTEET:
Apulaisoikeuskanslerin vastaus kanteluun, 20.6.2019 Dnro OKV/1933/2018.
