TIEDOTE 21.1.2019

Salossa ei tukea kehitysvammaisten työllistämistoimiin – kantelu oikeusasiamiehelle

Ihme ja Kumma Tuki ry on salolainen erityistarpeisten ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä edistävää toimintaa edistävä yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena ja tarkoituksena on olla välikätenä tilanteessa, jossa henkilö tarvitsee erityistarpeistaan johtuen tukea päästäkseen mukaan työelämään joko ilman tukia tai normaalien työllistymistä edistävien tukitoimen ja palvelujen piiriin. Useat yhdistyksen kohderyhmän henkilöt eivät ole eläkkeellä, vaan työttömänä työnhakijana, kuten muutkin ihmiset.

Yhdistys haki Salon kaupungin työllisyyspalveluilta avustusta. Yhdistyksen hakema avustus olisi kohdistunut kahden työnopastajan palkkaamiseen. Avustus olisi mahdollistanut kerrallaan neljästä kuuteen pitkäaikaistyöttömän TE-toimistossa työnhakijana olevan kehitysvammaisen henkilön työllistämisen ajalla 2019-2020. Tammikuun alussa yhdistys sai kielteisen päätöksen, kuten viime vuonnakin. Perusteet olivat yleisiä ja todettiin, että toiminta, johon avustus on haettu, ei tue avustuksen tarkoituksen edellyttämällä tavalla Salon kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaa. Yhdistys kysyi lisäperusteita ja sai vastaukseksi: ”Perustelut ovat päätöksessä”.

Yhdistys on tänään tehnyt Lakitoimisto Kumpuvuori Oy avustamana kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelussa pyydetään tutkimaan, onko Salon kaupunki toiminut laillisesti seuraavien kysymysten osalta:

Vammaisten henkilöiden osallistaminen prosessiin

YK vammaissopimus edellyttää, että tämänkaltaisissa prosesseissa, laadittaessa ja toimeenpantaessa toimia, jotka koskevat vammaisia henkilöitä, osallistetaan vammaisia henkilöitä. Kantelussa esitetään, että Salon kaupunki ei ole tällä tavoin osallistanut kehitysvammaisia henkilöitä.

Myös kehitysvammaisilla henkilöillä oikeus työhön

Kantelussa esitetään, että Salon kaupunki ei ole edistänyt kehitysvammaisten henkilöiden oikeutta työhön, eikä siten osaltaan ole ollut toteuttamassa ja täytäntöönpanemassa YK vammaissopimuksen 27 artiklaa.

Kehitysvammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen ei toteudu, eikä Salon kaupunki edistä heidän yhdenvertaisuuttaan

Julkisen vallan tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja ryhtyä myös positiivisen erityiskohtelun toimiin. Kantelun mukaan näin ei ole tapahtunut.

Mistä on kyse? 

Kyse on taas yhdestä esimerkistä, jossa lainsäädäntö ja politiikka ovat hienoa. Kuitenkin, toimeenpano uupuu, ja ministeritason rohkeiden kommenttien, hienojen vammaisten työllistämisohjelmien ym. sijasta ei uskalleta tehdä rohkeita päätöksiä kunnissa. Suomi on vammaisoikeuksien mallimaa lainsäädännön tasolla ja politiikkatasolla, kuitenkaan tämä ei heijastu ruohonjuuritason päätöksentekoon.

Mistä tämä johtuu?

Vammaiset henkilöt nähdään perinteisesti ”sosiaalipuolen” asiana. He ovat avunsaajia, sosiaalitukien kohteita, passiivisia. Vammaisille tarjotaan pääasiassa ”varastointia” työtoimintapaikoilla, joissa he saavat muutaman euron päivässä ja turhautuvat. Monilla olisi kuitenkin työkykyä paljon enempään. Tässä asiassa on kyse siitä, että yhdistys aktiivisilla toimillaan aktivoi vammaisia henkilöitä ja tukee heidän itsenäistymistään ja väylää työelämää. Tämä on vastoin yhteiskunnassa yleisesti esiintyviä vammaisasenteita. Sen vuoksi tähän toimintaan ei uskota, ja tuki jää saamatta.

Mitä velvoitteita kunnalla on oikeudellisesti?

Kunnalla vallalla on YK vammaissopimuksen mukaan velvollisuus edistää monin tavoin vammaisten henkilöiden työllisyyttä. Perustuslaki yleisesti ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät, että viranomainen edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Lisäksi, perustuslaki edellyttää, että julkinen valta ryhtyy positiivisen erityiskohtelun toimiin ja myöntää esimerkiksi tällaisia avustuksia. Näissä kunta on nyt epäonnistunut.

Miten päätösten valmistelu on mennyt?

Päätösteksteissä kerrotaan, että on valmistelussa on hyödynnetty eri hallintoalojen asiantuntemusta. Kuitenkin, päätöksenteossa, joka koskee vammaisia henkilöitä, tulisi osallistaa myös vammaisia henkilöitä ja heidän järjestöjään asian valmisteluun. Tämä olisi voinut tapahtua esimerkiksi paikallisia järjestöjä tai vammaisneuvostoa osallistamalla. Vaikuttaa selvältä, että päätöksentkijöillä ei ole käsitystä, miten hienoa työtä tämä yhdistys tekee ja olisi ollut tärkeää, että he olisivat tutustuneet yhdistyksen hienon työn työllistävään vaikutukseen.

Mitä kantelulla tavoitellaan?

Kantelu on tapa saada selvitetyksi, onko viranomainen tässä tapauksessa Salon kaupunki toiminut laillisesti. Ei ole ensimmäinen kerta, kun yhdistys saa kieltävän päätöksen. Vaikuttaa, että kyse on systemaattisesta toiminnasta, joka ei tue vammaisten henkilöiden työllistymistä. On tärkeää, että kantelun tutkimisen lisäksi kantelu herättää yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä on vammaisen henkilön paikka yhteiskunnassa. Onko se passiivisen sivustakatsojan paikka, vai onko se aktiivisen osallistujan paikka. Kun tähän kysymykseen vastataan esimerkiksi Salon kaupungissa oikein, ei tarvita enää kanteluita eikä lakimiehiä.

***

Yhdenvertaisuus syntyy teoilla, ei pelkillä sanoilla”, toteaa kantelun tehneen Ihme ja Kumma Tuki ry:n puheenjohtaja Jorma Nurminen

Taas yksi esimerkki siitä, miten Suomi on lainsäädännön näkökulmasta Vammaisoikeuksien Mallimaa, mutta lakien ja hyvien politiikkojen toimeenpano ei onnistu. Kyse on ennakkoluuloista vammaisia henkilöitä kohtaan. Katsotaan, että vammaiset ovat tehottomia ja kuuluvat työelämän ulkopuolelle. Ministeritason rohkeus ei riitä. Tarvitaan rohkeata toimeenpanoa myös kuntatasolla” – toteaa kantelun laatinut lakimies Jukka Kumpuvuori.

Lisätiedot:

 

Ihme ja Kumma Tuki ry, puheenjohtaja Jorma Nurminen, 040 850 2545, jorma.nurminen@ihmejakumma.com.

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy, toimitusjohtaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Jukka Kumpuvuori, 050 552 0024, laki@kumpuvuori.fi.