Työmarkkinatukea omaishoitajalle takautuvasti 2,5 vuotta (jos muut edellytykset täyttyvät) – äänestyspäätös vakuutusoikeudessa – laajat vaikutukset työmarkkinatukea hakeville

 

Tässä on suuri epäoikeudenmukaisuus. Olisi tärkeää aina selvittää, miten sitovaa omaishoito oikeasti on. Liian usein, ilmeisesti, työmarkkinatuki mitä ilmeisemmin hylätään suoraan vain siksi, että on myönnetty omaishoidon tuki. Sosiaalisen median keskustelujen perusteella käytäntö on todella kirjavaa. Oletettavaa on, että monet omaishoitajat ovat jääneet ilman työmarkkinatukea aivan turhaan. Miksei, näitä voisi hakea jälkikäteen. Hakemusta vaan eteenpäin” – toteaa asiaa hoitanut lakimies Jukka Kumpuvuori

 

(Vakuutusoikeus, 30.10.2019, Dnro 4701/2018/3958).

 

A on hakenut Kansaneläkelaitokselta työmarkkinatukea. KELA hallinnoi työmarkkinatukea. Paikallinen työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon päätöksen perusteeksi.

 

KELA on hylännyt hakemuksen 22.8.2017. KELA päätöksen mukaan A (ollen omaishoitaja) työllistyy päätoimisesti omassa työssään.

 

VALITUS SOSIAALITURVA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTAAN – LAUTAKUNTA HYLKÄSI VALITUKSEN

 

A on 7/2017 antamassaan selvityksessä työ- ja elinkeinotoimistolle kertonut, että hän on poikansa omaishoitaja ja saa omaishoidon tukea. Kuitenkin, A oli valmis ottamaan kokopäivätyön vastaan tai opiskelemaan täysipäiväisesti.

 

A on toimittanut KELAan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palveluohjaajan 8/2017 päiväämän lausunnon.

 

A on 9/2017 antamassaan selvityksessä työ- ja elinkeinotoimistolle kertonut, että työvoimaviranomaisella ei ole oikeutta pyytää tai saada sellaisia dokumentteja, jotka koskevat A:n lapsen salassa pidettäviä asioita. A on antanut oman selvityksen lapsen hoidon järjestämisestä ja omaishoidon palveluneuvojan lausunnon. A:lla on käytössä palveluseteleitä, joilla hän voi hoitaa lapsen hoidon lyhyelläkin varoitusajalla, mikäli kaupungin puolelta hoito ei järjestyisi. Vaikka omaishoitosopimuksessa mainitaan hoidon olevan ympärivuorokautista, se ei tarkoita, että juuri A:n kuuluisi hoitaa lastaan koko ajan. Heillä on lakisääteinen oikeus päivähoitoon.

 

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Lautakunnan mukaan A toimii poikansa omaishoitajana ja on myönnetty omaishoidon tukea. Lautakunnan mukaan hoitotyö on ympärivuorokautista, eikä A ole ilmoittanut (lautakunnan mukaan) että kuinka paljon hoitotyö työllistää häntä ajallisesti. Lautakunnan mukaan työllistävyyden arvioinnin kannalta sillä ei ole merkitystä, että kunnan myöntämillä palveluseteleillä tai palveluilla turvataan omaishoidettavan hoito A:n työssäolon ajan. A ei ole ollut kokoaikatyössä tai opiskellut päätoimisesti, jonka perusteella (lautakunnan mukaan) omaishoitajuuden voitaisiin katsota olleen sivutoimista. Lautakunnan mukaan omaishoitajuuden työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen. Lautakunnan mukaan A työllistyy päätoimisesti (omaishoitaja)työssään, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole A:n esittämistä seikoista huolimatta. Lautakunta ei muuttanut KELA päätöstä.

 

LAKITOIMISTO VALITTI VAKUUTUSOIKEUTEEN – VAKUUTUSOIKEUS KUMOSI LAUTAKUNNAN JA KELA PÄÄTÖKSET JA VELVOITTI VIRANOMAISET KORVAAMAAN OIKEUDENKÄYNTIKULUT

 

Vakuutusoikeus päätti asian 30.10.2019 päätöksellään.

 

Vakuutusoikeus kumosi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja määräsi KELAn suorittamaan A:lle työmarkkinatukea 8.7.2017 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää työmarkkinatuen saamisedellytykset. Asia palautettiin KELAlla toimenpiteitä varten.

 

Vakuutusoikeus perusteli päätöstään muun muassa seuraavasti:

 

  1. Työttömyysturvalain 2 luvun 5 § mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden vuoden ajan. Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömissä kokoaikatöissä.

 

  1. A on toiminut 7/2014 syntyneen kehitysvammaisen lapsensa omaishoitajana. Omaishoidon sopimuksen mukaan hoidon tarve ja vaativuus on ollut ympärivuorokautista. Omaishoidon palveluohjaajan ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän lausuntojen mukaan A pystyy ottamaan vastaan työtä omaishoitajuudesta huolimatta. Tarvittaessa lapsen hoito järjestetään muulla tavalla omaishoitajan opiskelun ja työskentelyn ajalta, ja että lasta pystyy hoitamaan kuka tahanasa hoitaja, jolla on tarvittavat tiedot.

 

  1. Lasta hoitaa A:n lisäksi myös toinen huoltaja. Lapselle on myönnetty kuntouttavaa päivähoitoa erityishuoltona 5 päivänä viikossa tietylle ajalle. Lapsen hoidon järjestämiseen on voitu käyttää myös palveluseteliä.

 

  1. Omaishoidon sopimuksesta ja muusta selvityksestä ilmenevät riittävät tiedot lapsen hoidon sitovuudesta ja aikaavievyydestä. Asiassa on esitetty omaishoidon palveluvastaavien ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän selvitys siitä, miten lapsen hoito on tarkoitus järjestää, jos A saa kokopäivätyötä, ja lapsi on aloittanut kuntouttavassa päivähoidossa 8/2018. Vakuutusoikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että lapselle on ollut mahdollista järjestää tarvittava hoito A:n työllistyessä kokopäiväisesti. Näin ollen, A:n oman työn (omaishoito) vaatimaa työmäärää ei voida pitää niin suurena, että se olisi estänyt häntä vastaanottamasta kokoaikatyötä eikä A:n työmarkkinatukea 8.7.2017 alkaen olisi saanut evätä valituksenalaisen päätöksen mukaisin perustein.

 

A:n avustajan toimineelle Jukka Kumpuvuorelle määrättiin vaatimuksen mukainen palkkio. Vakuutusoikeuden mukaan asian näin päättyessä KELA velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista A:n avustajalle maksettu palkkio viivästyskorkoineen. Lisäksi, vakuutusoikeus määräsi Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston maksamaan KELAlle sen maksettavaksi määrätyt oikeudenkäyntikulut. Vakuutusoikeuden mukaan Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston 21.8.2017 antamaa työvoimapoliittista lausuntoa voidaan pitää virheellisenä ja sitä myöden KELA korvausvastuu on kokonaisuudessaan aiheutunut sitä sitoneesta työvoimapoliittisesta lausunnosta. Vakuutusoikeus on siksi harkinnut oikeaksi velvoittaa Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston korvaamaan KELAlle sen maksettavaksi määrätyt oikeudenkäyntikulut.

 

Asia hoidettiin maksuttoman oikeusavun turvin. Ole rohkeasti yhteydessä Lakitoimisto Kumpuvuori Oy: laki@kumpuvuori.fi, 050 552 0024.