YK-VALITUS TEKEILLÄ – ONGELMIA HENKILÖKOHTAISEN AVUN SAANNISSA

Täällä kirjoitetaan ensimmäistä YK vammaisoikeuskomiteavalitusta.

Se koskee vammaispalvelulain henkilökohtaisen avun voimavaraedellytystä. Henkilökohtaista apua saadakseen henkilöllä pitää olla voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa.

Yleisesti on katsottu, että tämä säännös on voimassaollessaan 2009 lähtien syrjinyt erityisesti kehitysvammaisia henkilöitä (myös muita, esim. autisimi, asperger, cp ym.).

Tässäkin tapauksessa valittaja sai henkilökohtaista apua oman kotinsa kynnyksen ulkopuolelle, mutta ei sisäpuolelle. Hyvinvointivaltion riemuvoitto.

Edellinen hallitus ehdotti juuri tästä syystä voimavaraedellytyksen poistamista.

Nykyinen hallitus esittää edelleen sen säilyttämistä.

Tyypillisin argumentti on, että ei ole mahdollista toteuttaa henkilökohtaista apua 24/7 kehitysvammaisille henkilöille. Kyllä on. Siihen on malleja.

Kannattaa katsoa video ns. Olmstead -tapauksesta. Siinä oli kyse mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten laitospurusta. Siinä osavaltio vei asian aina Yhdysvaltojen korkeimpaan oikeuteen. Ja hävisi. Valtiot velveoitettiin turvaamaan palvelut avopalveluin ja mahdollisimman integroidussa ympäristössä.

Tätä haetaan nyt Suomessa tällä tapauksessa ja YK valituksella.

KEHAS ym. ohjelmat väittävät että tähän pyritään. Kuitenkin on erittäin vaikea löytää tahoja, jotka ajaisivat henkilökohtaisen avun laajempaa käyttö kehitysvammaisille. Sellaista käyttöä, joka mahdollistaisi itsenäisen asumisen normaali ympäristössä.

Tietenkin, kaikki yksilöllisen tarpeen mukaan. Onhan paljon liikuntavammaisiakin, jotka asuvat palvelutaloissa, jotkut ihan tyytyväisenä ja tarpeen mukaisissa palveluissa. Kuitenkaan tämä ei saa poissulkea sitä, että jotkut asuvat normaaliympyröissä riittävin palveluin. Vammasta riippumatta.

Ai niin, ne kustannukset. Olmstead tapauksessa oikeus asetti rajoituksia, palvelujen pitää olla kohtuullisia mukautuksia palvelujärjestelmiin. Mutta, Suomessa vammaispalvelut näiltä osin ovat subjektiivisia oikeuksia jo nyt. Määrärahakysymys ei ole relevantti oikeudellisesti. Poliittisesti se voi olla. Yhdysvalloissa advokaatit Olmstead-tapauksessa osoittivat, miten laitosten ylläpito tuli kallimmaksi kuin avopalvelut.

Kuinka ollakaan, Suomessa kukaan ei ole laskenut, tulisiko tietylle porukalle henkilökohtaisen avun lisääminen palvelutalojen sijaan kallimmaksi, kuin palvelutalorakenteiden ylläpito. Ja, kuten todettu, vaikka tulisi, ei sillä ole oikeudellista merkitystä.

https://www.olmsteadrights.org/about-olmstead/