Oikeusasiamieheltä useita huomioita rovaniemeläisen hoitokodin tapauksessa

(Eduskunnan oikeusasiamies EOAK/1826/2018 ym.).

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy teki asianosaisten pyynnöstä kantelun koskien muun muassa Rovaniemen kaupungin vammaispalvelun valvonnan tehottomuutta ja menettelyä rovaniemeläisen vammaisten hoitokodin valvonnassa.

Kanteluratkaisu on 30-sivuinen, mutta keskeisiä huomioita:

 

  • Oikeusasiamiehen mukaan palveluita hoitokodista ostopalveluna hankkivien kuntien velvollisuus on huolehtia sijoittamisensa henkilöiden osalta siitä, että asiakkaalle on hankittu palveluja siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunkin asiakkaan yksilöllinen tarve edellyttää, ja mitä heitä koskevissa päätöksissä, palvelusuunnitelmissa ja ostopalvelusopimuksissa on erikseen päätetty ja sovittu. Oikeusasiamies totesi, että sen tiedossa ei ollut esimerkiksi sitä, oliko Rovaniemen kaupungin ohjaus- ja valvontakäynnistä tehtyjä muistioita, joissa oli havaintoja muun muassa henkilöstön määrästä, lähetetty hoitokotiin sijoittaneille muille kunnille tiedoksi tai ylipäätään muulla tavoin ilmoitettu havaituista puutteista. Oikeusasiamiehen mukaan Rovaniemen kaupunki olisi voinut informoida muita sijoittajakuntia havaitsemistaan puutteista, jotta nämä olisivat voineet huomioida tämän omassa valvonnassaan. Oikeusasiamies kiinnitti yleisellä tasolla Rovaniemen perusturvapalveluiden huomiota viranomaisten välisen yhteistyön tärkeyteen tehostetun palveluasumisyksikön valvonnassa.

 

 

  • Oikeusasiamies yhtyi Valviran näkemykseen siitä, että hoivakodissa oli ollut niukat henkilöstöresurssit ja vaihtuvia työntekijöitä (sijaisia) suuri määrä eräällä vajaan kuukauden mittaisella ajanjaksolla, että tällä voi olla merkittävä vaikutus myös asiakkaiden arkeen tuoden levottomuutta ja turvattomuutta. Lisäksi vaihtuva henkilöstä kuormittaa myös vakituista henkilökuntaa, koska poissaolon jälkeen sijainen tulee perehdyttää ainakin joiltakin osin.

 

 

  • Oikeusasiamies korosti yleisellä tasolla, että asukkaiden mahdollisuus normaaliin elämään ja tarvittavaan hoitoon tulee turvata kaikkina vuorokauden aikoina. Yövalvonnan mitoituksessa on otettava huomioon asiakkaat, jotka tarvitsevat kahden auttajan apua. Toimintayksikössä on oltava sen toimintaa ja asumispalveluissa olevien henkilöiden erityisiin tarpeisiin nähden määrältään ja ammattitaidoltaan riittävä henkilöstö. Tämä on yksi olennainen tekijä, jolla turvataan laadukas ja ihmisarvoa kunnioittava hoito ja hoiva. Myös muutokset asukkaiden hoitoisuudessa tulee ottaa asianmukaisesti huomioon henkilöstömitoituksessa.

 

  • Oikeusasiamies kiinnitti yleisellä tasolla hoitokodin huomiota siihen, että kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain silloin, kun palveluasumista järjestetään erityishuoltona tehostetussa palveluasumisessa ja vain silloin kun asiakkaan ympärivuorokautinen palveluasuminen on järjestetty erityishuoltona. Edellytyksenä on, että rajoittaminen tehdään kehitysvammalain tarkoittamalla tavalla ja että tehostetun palveluasumisen yksiköllä on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. Oikeusasiamiehen mukaan koska hoitokodissa voi olla myös vammaispalvelulain nojalla asiakkaita, joihin ei siis voi käyttää kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä, suosittelen hoitokotia huomioimaan tämän omavalvontasuunnitelman laadinnassa.