STM ei keksinyt yhtään oikeudellista perustetta, miksi voimavararajauksen poistamisesta luovuttiin
Valas2015 -työryhmäraportissa esitettiin henkilökohtaisen avun voimavararajauksen poistamista muun muassa yhdenvertaisuussyistä. 2018 hallituksen esityksessä 159/2018 vp. ei esitetty voimavararajauksen poistamista, vaan sen säilyttämistä.
Kysyimme sosiaali- ja terveysministeriöltä, mihin oikeudellisiin perusteisiin perustuu se, että vuoden 2015 työryhmäraportissa tehtyä ehdotusta (voimavararajauksen poistamisesta) ei sisällytetty vuonna 2018 annettuun hallituksen esitykseen.
Vastaukseen ei sisältynyt yhtään oikeudellista perustetta.
Sen sijaan, vastauksesta käy ilmi, että keskeinen syy oli Juha Sipilän hallituksen julkisen talouden säästösuunnitelma.
Siis. Raha.
Ei mikään oikeudellinen peruste. Kuten oikeus yhdenvertaisuuteen, jolla nyt voimavararajauksen säilyttämistä ajavat perustelevat kantaansa.
Jos nykyinen hallitus ei halua jatkaa Sipilän säästölinjaa, tulee sen todella keksiä hyvät muut syyt.
STM lakimiehen vastaus:
”Vuonna 2015 laadittiin laaja-alaisen työryhmän toimesta työryhmäraportti, jonka tarkoituksena oli esittää muutoksia nykyiseen vammaispalvelulainsäädäntöön. Kyseisen työryhmäraportin pohjalta vammaispalvelulainsäädännön valmistelu jatkui ministeriössä virkatyönä lainvalmisteluprosessin mukaisesti muun muassa siten, että lausuntokierros työryhmäraportista oli vuonna 2015 ja hallituksen esityksen muotoon kirjoitetusta esitysluonnoksesta kesällä 2017. Hallituksen esitys eteni tämän jälkeen eduskuntaan syksyllä 2018, mutta se kuitenkin raukesi keväällä 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen rauettua.
Kun vuoden 2015 työryhmäraporttia lähdettiin työstämään syksyllä 2018 eduskuntaan edenneeksi varsinaiseksi hallituksen esitykseksi, ehti tuona aikana tapahtua merkittäviä toimintakentän muutoksia. Juha Sipilän hallitus asetti muun muassa julkisen talouden säästösuunnitelman, joka koski myös tätä kyseistä lakihanketta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus mukaan lukien muut merkittävät lakihankkeet etenivät ja tarkentuivat. Muun muassa näistä syistä lopullinen hallituksen esitys eduskunnalle muotoutui lopulliseen muotoonsa osin erilaisena vuoden 2015 työryhmäraporttiin verrattuna. Tulee myös muistaa, että työryhmäraportin luonne osana lainvalmistelun prosessia on erilainen kuin lainvalmisteluprosessin lopputuotoksena syntyvä hallituksen esitys eduskunnalle, ja näin ollen ne voivat erota toisistaan merkittävästikin.”
