Oikeusministeriö ei lupauksestaan huolimatta edistä asiaa, alamme valmistelemaan kansalaisaloitetta

***

Kesällä 2015 teimme selvityksen. Selvityksen mukaan 29.9.2015 käsittelyajat olivat keskimäärin:

– Hallinto-oikeuksissa: 7,1 kk

– Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 16,6 kk

Kun lasketaan tätä edeltävä aika kunnassa mukaan lukien palvelusuunnitelmaprosessi, hakemuksen käsittely ja oikaisuvaatimusprosessi, on hyvin tavallista, että esimerkiksi kuljetuspalvelu- tai henkilökohtaisen avun asian käsittely kokonaisuudessaan kestää 2 vuotta. Esimerkiksi eilen 18.3.2016 saapui korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jossa alkuperäinen hakemus oli tehty 12.11.2013. Kokonaiskesto prosessille oli siten yli 2 vuotta.

Usein kyse on kuitenkin vaikeavammaisen henkilön ja hänen lähipiirinsä arkipäivään suoraan vaikuttavista asioista. Hallintotuomioistuimissa kiireellisenä käsitellään muun muassa lastensuojelulain ja mielenterveyslain mukaisia asioita.

Toimistomme hoitamien juttujen perusteella on selvää, että kunnat tekevät ilmeisen lainvastaisia päätöksiä ja vain katsovat, kuka jaksaa valittaa. Tässä toimintaympäristössä ja muutoinkin, käsittelyajat ovat kohtuuttomia.

Selvityksessä havaittiin, että vammaispalveluasiat miellettiin kiireellisiksi. Niitä ei kuitenkaan ole säädetty kiireelliseksi. Jos ne säädettäisiin kiireelliseksi, velvoittaisi se vahvasti hallintotuomioistuimia panostamaan enemmän vammaispalvelujuttujen käsittelyyn. Samoin se velvoittaisi valtiovallan resursoimaan tuomioistuimet vahvemmin. Kiireellisyys voitaisiin rajata koskemaan vammaispalvelulain subjektiivisia oikeuksia (kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt), joilla on suorin yhteys vaikeavammaisen henkilön arkipäivään, ja joista on muutoksenhakuoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kiireelliseksi säätämistä tukevat useat perustuslain lähtökohdat.

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy luovutti mainitun selvityksen oikeusministeri Jari Lindströmille 16.10.2015. Samalla ehdotimme, että oikeusministeriö alkaisi edistämään kiireelliseksi säätämistä. Asia jäi selvittelyyn ja sitä luvattiin käsitellä johtoryhmässä. Mainitsimme tuolloin, että mikäli asia ei virkatoimin etene, tultaisiin asiaa edistämään kansalaisaloitteen turvin.

Tiedustelimme asiasta loppuvuodesta. 22.12.2015 oikeusministeriöstä vastattiin, että he ovat ajamassa vammaisasioiden kiireellisyyttä hallintotuomioistuimissa. Edelleen tiedustelimme asiaa keväällä ja 17.3.2016 saimme oikeusministeriöstä vastattiin:

– Oikeusministeriö ei ole tekemässä korjaavia liikkeitä ”tämän sinänsä järkevän ehdotuksen kanssa”

– Hallintotuomioistuimissa on jo nykyisin lähes kaikki kiireellistä, asiat eivät tällä parane, kun on jo velvoite käsitellä asiat viivytyksettä

– Oikeusministeriö pyrkii lisäämään resursseja ja parantamaan käsittelyprosesseja, jotta työ sujuvoituisi kaikilta osin

Tiedustelimme, miten resurssienlisäyspyrkimys konkretisoituisi. Tähän emme ole saaneet vastausta.

Toisin sanoen, oikeusministeriö ei ole ottamassa vakuuttavia askelia sen eteen, että vammaispalvelujuttujen kohtuuttomia käsittelyaikoja saataisiin lyhennettyä.

Koska oikeusministeriö ei ole ryhtymässä toimenpiteisiin asiassa, ryhdymme valmistelemaan asiassa kansalaisaloitetta, jonka avulla asia saadaan eduskunnan käsittelyyn. Sen sisältönä olisi, että vammaispalvelulain tärkeimpien palvelujen käsittely hallintotuomioistuimissa säädettäisiin kiireelliseksi.

Ryhdymme valmistelemaan kansalaisaloitetta. Jotta asia etenee, tarvitaan aloitteeseen 50.000 allekirjoittajaa.