Vammaiskentällä syvä huoli Kela-kuntoutuksen rajuista ja pitkäkestoisista rajoituksista korona-pandemian perusteella – kantelu oikeuskanslerille

 

”Toki rajoitukset ovat tarpeen nykytilanteessa. Niidenkin asettamisessa tulee kuitenkin huomioida perus- ja ihmisoikeuksien reunaehdot. Vaikuttaa siltä, että rajoitusta asetettaessa ei oltu kuultu vammaisia henkilöitä, eikä tarkalleen selvitettty sitä, kuinka laajamittaiset vaikutukset olisivat. Kriisiaikoina vammaiset henkilöt ovat usein odotettuja ensimmäisiä uhreja, ja tämänkin ryhmän suojelua voidaan joskus käyttää myös mahdollisesti liiallisten rajoitusten perusteena. Näin rajut kuntoutuksen rajoitukset ovat omiaan sellaisenaan johtamaan sen asiakkaiden terveyden tai jopa hengen vaarantumiseen.” – toteaa huolestuneena kantelun laatinut lakimies Jukka Kumpuvuori.

 

KANTELU

 

Valtioneuvoston oikeuskanslerille

 

Koskien Kansaneläkelaitoksen toimintaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelujen mahdollisesti liiallista rajoittamista Korona-pandemian aikaan

 

Kansaneläkelaitos (myöhemmin ’Kela’) on julkaissut internet-sivuillaan 17.3.2020 sisällön ”Kaikki läsnäkuntoutuspalvelut keskeytetään”. Sen mukaan muun muassa:

 

”Kela suosittaa etäkuntoutuspalvelujen käyttöönottoa niissä kuntoutuspalveluissa, joissa se on mahdollista”.

 

”Uusia kasvokkain tapahtuvia läsnäkuntoutuspalveluja ei aloiteta ja jo käynnissä olevat läsnäkuntotuspalvelut keskeytetään. Tämä koskee sekä yksilö- että ryhmämuotoista kuntoutusta, kuntoutuspalveluihin liittyviä koti- ja verkostokäyntejä ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää työpaikoilla toteutettavaa kuntoutusta. ”

 

”Ohje on voimassa 31.5.2020 saakka, jos ei toisin ilmoiteta”.

 

Kelan internet-sivuilla 16.3.2020 sisältö ”Kela selvittää monia etuuksiin liittyviä asioita” todetaan muun muassa: ”Koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen tilanne tarkoittaa sitä, että kuntoutuspalveluihin (…) liittyviin uusiin kysymyksiin etsitään vastauksia” (…) ”- Ymmärrämme, että asiakkailla ja myös kuntoutuksen palveluntuottajille on nyt paljon kysymyksiä. Me selvitämme näihin kysymyksiin vastauksia siihen asti, että selvyyttä saadaan, sanoo etuusjohtaja Anne Neimala. – Sen verran pystymme kertomaan tällä hetkellä, että riskiryhmien kuntoutuksen tullaan siirtämään myöhemmäksi.”

 

Yllä olevista sisällöistä on muodostunut kokemuksieni ja kuulemani mukaan sekä palveluntuottajille että asiakkaille käsitys, että läsnäkuntoutuspalveluja ovat Kelan määräämänä kiellettyjä.

 

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu

 

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (myöhemmin ’Kelan kuntoutuslaki’) 1 luvun 1 § mukaan Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana ko. lain mukaisesti. Kelan kuntoutuslain 3 § 1 momentin 2 kohdan mukaan Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

 

Kelan kuntoutuslain 1 luvun 5 § 2 momentin mukaan ko. lain toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos, joka myös päättää etuuksien myöntämisestä ja maksaa etuudet.

 

Siten järjestämisvastuu on Kelalla. Kaupungilla kuulemani mukaan esimerkiksi kunnat ja itsemaksvat, tai vakuutusyhtiöiden asiakkaat ovat voineet jatkaa jonkin aikaa ainakin kuntoutusta. Jos näin on, asettaisi se Kela-asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Joka tapauksessa Kela on nyt tulkinnut järjestämisvastuunsa puitteissa katsonut oikeudekseen tehdä mainitut rajoitukset.

 

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen normatiivinen sisältö

 

Perustuslain 19 § 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

 

Perustuslain 19 § 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät terveyspalvelut.

 

Kelan kuntoutuslain 2 luvun 9 § 1 momentin mukaan alle 65-vuotiaalla vakuutetulla, joka ei ole julkisessa laitoshoidossa, on oikeus saada hyvän kuntoutuskäytännön mukaista vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten, jos 1) hänellä on sairaus tai vamma sekä sairauteen vai vammaan liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve; 2) 1-kohdassa tarkoitettu rajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella; sekä 3) vaativa lääkinnällinen kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan vakuutetun arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista.

 

Kelan kuntoutuslain 2 luvun 9 § 2 momentin mukaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen arviossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon vakuutetun toimintakykyyn vaikuttavat tekijät, joita ovat lääketieteellinen terveydentila, kehon rakenteet ja toiminnot, suoritukset, osallistuminen sekä yksilö- ja ympäristötekijät.

 

Kelan kuntoutuslain 2 luvun 9 § 4 momentin mukaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tulee perustua hyvän kuntoutuskäytännön mukaiseen kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä kuntoutujan kanssa taikka kuntoutujan sekä hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.

 

Vammaissopimuksen 26 artiklan mukaan sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet, jotta vammaiset henkilöt voisivat saavuttaa ja säilyttää mahdollisimman suuren itsenäisyyden, täysimääräiset ruumiilliset, henkiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräisen osallisuuden ja osallistumisen kaikilla elämänalueilla. Tätä varten sopimuspuolet järjestävät, vahvistavat ja lisäävät laaja-alaisia kuntoutuspalveluja ja -ohjelmia erityisesti terveyden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen aloilla siten, että a) nämä palvelut ja ohjelmat aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ne perustuvat yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien monialaiseen arviointiin ja b) näillä palveluilla ja ohjelmilla tuetaan osallistumista ja osallisuutta yhteisöön ja kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin ja ne ovat vapaaehtoisia ja vammaisten henkilöiden saatavilla mahdollisimman lähellä heidän omia yhteisöjään, myös maaseutualueilla.

 

Yllä kuvatun normijoukon perusteella voidaan tehdä seuraavat havainnot:

 

1) Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ovat hyvin vaikeavammaisia.

 

2) Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on täysin välttämätöntä sitä saavien päivittäisessä elämässä.

 

3) Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestää ja myöntää Kela. Siten, Kela on tehnyt arvion kohtien 1 ja 2 täyttymisestä. Siten, Kela on itse pitänyt täysin välttämättömän myönnettyjä terapioita, jonka voidaan katsoa merkitsevän että niiden keskeyttämisen kynnys Kelan itsensä toimesta on korostetun korkea.

 

Rajoitustoimet, niiden suhteellisuus ja kesto

 

Vaikkakin Kela toimintaohje on sekava, on se tosiasiassa jo johtanut tilanteeseen, jossa Kelan järjestämät ja myöntämät vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat on keskeytetty toukokuun loppuun 2020 saakka.

 

Ottaen huomioon vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen erittäin keskeinen merkitys sen asiakkaille, voidaan ehdotonta kieltoa läsnäkuntoutuspalveluille pitää suhteellisen kireänä rajoitustoimenpiteenä. Terapian merkitys näille henkilöille on terveyttä ja jope henkeä turvaava. Yli kahden kuukauden tauko esimerkiksi vaativassa fysio- tai psykoterapissa on omiaan vakavasti vaarantamaan sitä saavan henkilön terveyden, tai jopa hengen. Terapian toteuttamisen mahdollisuutta arvioitaessa tulee arvioida esimerkiksi varotoimien käytön mahdollisuutta terapiapaikoissa ja esimerkiksi se, että Kelan kuntoutuslain 2 luvun 10 § 3 momentin mukaan kuntoutusta voidaan toteuttaa kotikäyntinä kuntoutujan arjen ympäristössä, jos se on tarpeen kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen ja vaikuttavuuden kannalta tai kuntoutujan terveydentilan perusteella taikka kuntoutujalla matkasta aiheutuvan rasittavuuden perusteella. Nyt ainakaan näkyvästi tai julkisesti ei ole arvioitu mitään muita vaihtoehtoja, kuin totaalinen kielto läsnäkuntoutuspalveluille.

 

Rajoituksen ajallinen kesto on muihin yhteiskunnassa tehtyihin rajoituksiin nähden suhteellisen pitkä. Ottaen huomioon, että Kela yllä kuvatulla tavalla kertoo pohtivansa vastauksia kysymyksiin, on kyseenalaista, miksi jo nyt on asetettu näin pitkä aika rajoitukselle.

 

Vammaissopimuksen 11 artiklan (vaaratilanteet ja humanitääriset hätätilat) mukaan sopimuspuolet toteuttavat kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteidensa mukaisesti, mukaan lukien kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus, kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden vaaratilanteessa, mukaan lukien aselliset selkkaukset, humanitääriset hätätilat ja luonnonkatastforit.

 

YK:n ihmisoikeusasiantuntija kiinnittivät kannanotossaan (Geneve 16.3.2020) huomiota siihen, että valtioiden ei pitäisi käyttää hätäkeinoja ihmisoikeuksien polkemiseen. Kannanotossa asiantuntijat tunnistavat terveyskriisin ja sen, että hätätilaoikeuksia voidaan käyttää kansainvälisen oikeudenkin mukaan merkittäviä uhkia kohtaan. Kuitenkin asiantuntijat korostivat, että valtioiden hätätilatoimien tulee olla suhteellisuusperiaatteen mukaisia, tarpeellisia, ja syrjimättömiä. Asiantuntijoiden mukaan jotkin valtiot voivat pitää hätätilaoikeuksia houkuttelevina, koska ne tarjoavat oikoteitä. Rajausten pitäisi olla suppeita ja vähiten kajoavia.

 

On keskeistä, että vaaratilanteissa erilaisia rajoituksia tehtäessä huomioidaan tässä esitetyt näkökohdat.

 

Vammaisten henkilöiden osallistaminen

 

Vammaissopimuksen 4 artiklan 3-kohdan mukaan vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita ei ole kontaktoitu tietääkseni Kelan toimesta suoraan. Kelan internet-sivuistoilla ei ole laajemmin tai ainakaan riittävän täsmällisesti tietoa asiasta varsinkaan asiakasnäkökulmasta. Edelleen, tietääkseni (ja tätä käsitystäni vahvistaa huomaamani järjestöjen keskustelu) vammaisjärjestöjä ei ole kuultu asiassa. Se olisi varmaankin ollut tarpeen, jotta myös tiedottamisessa olisi paremmin onnistuttu. Vammaissopimuksen osallistamista koskevassa yleisvelvoitteessa ei ole poikkeussäännöstä siitä, että osallistamisvelvoite ei koskisi vaaratilanteiden päätöksentekoa. Kelalla olisi ollut kaikki mahdollisuudet konsultoida vammaisjärjestöjä, mutta mitä ilmeisemmin se ei ole niin tehnyt. Hyvä jos on.

 

Pyyntö valtioneuvoston oikeuskanslerille

 

Pyydän kunnioittavasti valtioneuvoston oikeuskansleria tutkimaan, onko Kelan toiminta vaativan lääkinnällisen kuntoutukseen korona-pandemian vuoksi tehtyjen rajoitusten osalta tässä esitetyn tai muualta asiakokonaisuuteen ilmenevän perusteella laitonta. Pyydän tutkimaan erityisesti seuraavien asioiden osalta (ja muiden valtioneuvoston oikeuskanslerin relevanttina pitämien asioiden osalta):

 

  1. Ovatko Kelan rajoitukset olleet suhteellisuusperiaatteen mukaisia (tosiasiassa totaalinen läsnäkuntoutuspalvelun kielto)?

 

  1. Onko rajoitusten ajallisesti näin pitkä kesto perusteltu oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin, sekä ja oikeus kuntoutukseen huomioiden?

 

  1. Onko Kela osallistanut vammaisia henkilöitä YK vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla?

 

  1. Onko Kela tiedottanut tilanteesta ja rajoituksista riittävästi, oikea-aikaisesti ja oikeasisältöisesti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille?

 

Lopuksi

 

On selvää, ja varmasti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat siihen yhtyvät, että valtiovallan on ryhdyttävä riittäviin toimiin vallitsevassa tilanteessa. Kuten YK:n ihmisoikeusasiantuntijat kannanotossaan, kannustan Suomen valtiota, ja Kelaa sen jatkeena, ihmisoikeuslähtöiseen pandemian hallintaan. Näin voidaan varmistaa terve yhteiskunta jatkossa, sisältäen edelleen oikeusvaltio- ja ihmisoikeusperiaatteet.

 

Turku, 18.3.2020

pro bon publico

 

Jukka Kumpuvuori

Verkatehtaankatu 4, as. 227

20100 TURKU

050 552 0024

jkumpuvu@gmail.com