Jatketaan Jukka Kumpuvuori – Vammaisoikeuksien tietokanta parissa vammaisoikeuteen tutustumista. Tästä lähin julkaisemme myös niitä päätöksiä, joissa valitus on hylätty. Näistäkin voimme oppia 🙂 Esim. tämä päätös opettaa, että aina kannattaa hankkia selvitystä joka ikisestä asiasta ja mahdollisimman tarkkoja.

Hallintolainkäyttölain 7 luvun 33 § 1 momentin mukaan:

”33 §

Asian selvittäminen

Valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää.”

Ko. säännöksen kannalta taas yksi mielenkiintoinen ratkaisu tuli eilen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Syynä pääosin se, että asiasta ei ollut hallinto-oikeuden mielestä riittävää selvitystä. Kysymys kuuluu, missä oli tuomioistuimen aktiivinen prosessinjohto? Miksi se ei tiedustellut hakijalta uutta selvitystä, jos kerran oli selvää, että selvitys oli tuomioistuimen mielestä puutteellinen?

Turun hallinto-oikeus 10.12.2015 (15/0768/2) (valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen)

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy oikeusavun turvin hoitama oikeudenkäynti.

Valitus tehty 11.7.2015, päätös 10.12.2015: käsittelyaika hallinto-oikeudessa 5 kuukautta.

Vammaispalvelut – kuljetuspalvelut – hallinto-oikeus hylkäsi valituksen – asiassa ei ole esitetty selvitystä kyvystä käyttää julkisia liikennevälineitä

Päätöshistoria

Viranhaltija oli hylännyt A:n hakemuksen vammaispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluista 25.8.2014. Päätöksen perusteluina oli todettu, että A:lla ei ole vammaispalvelulaissa tarkoitettuja erityisiä vaikeuksia liikkumisessa. Perusturvalautakunta oli hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen.

Valitus

Perusturvalautakunnan päätös on kumottava. A:lle on myönnettävä kuljetuspalvelua 18 matkaa kuukaudessa tavallisella taksilla. Lisäksi tulee maksaa takautuvasti kustannukset, jotka ovat aiheutuneet omalla kustannuksella kulkemisesta.

A:lla on Touretten oireyhtymä ja epäily myoklonisesta dystoniasta. Hänen arkeaan haittaavat sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö ja aistiyliherkkyydet. A pyrkii bussilla kulkiessaan nousemaan pois penkiltä tai häiritsee, huutaa ja kiroilee muille matkustajille. Hän tarvitsee aikuisen valvontaa ja ohjausta kokoaikaisesti kaikissa arjen tilanteissa. Julkisen joukkoliikenteen käyttö aiheuttaa näin ollen A:lle hänen vammansa vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia.

Asian käsittely ja selvittäminen

Perusturvalautakunta on antanut lausunnon.

A on antanut vastaselityksen ja muun muassa todennut, että A:lla on diagnoosina myös liikehäiriö monien muiden sairauksien lisäksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Ratkaisun perustelut

Vaikeavammaisuuden määrittely on kokonaisarviointia, jossa kiinnitetään huomiota paitsi hakijan sairaudesta tai vammasta saatavaan selvitykseen myös arvioon hakijan toiminnallisesta (sosiaalisesta ja fyysisestä) ympäristöstä. Vaikeavammaisuus voi olla fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuvaa. Asiassa on selvitettävä riittävän luotettavasti henkilön kyky liikkua ja otettava selvitysten perusteella kantaa siihen, onko henkilöä pidettävä vaikeavammaisena.

A:lla on lähinnä neurologisten ongelmiensa vuoksi ikäistään enemmän vaikeuksia itsenäisessä liikkumisessa ja hänellä on muun ohella Touretten syndrooman takia vaikeuksia käyttää julkisia liikennevälineitä. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty lääkärintodistusta tai muuta sellaista selvitystä A:n kyvystä käyttää julkisia liikennevälineitä, jonka perusteella häntä olisi pidettävä vammaispalveluasetuksen 5 § 1 momentissa tarkoitettuna vaikeavammaisena. Perusturvalautakunta on näin ollen voinut hylätä oikaisuvaatimuksen.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1 § ja 8 § 2 mom

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 4 § 1 mom ja 5 § 1 mom