Lapselle (tarvitsee apua, ohjausta ja valvontaa kaikissa arjen toiminnoissa, ADHD) haettiin vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja. Joukkoliikennevälineiden käyttöön liittyy valtavia stressitekijöitä siitä huolimatta, että hän kykenee käyttämään niitä ajoittain saattajan avustuksella.

Kunnan vammaispalvelu hylkäsi hakemuksen ja totesi, ettei hakija ole vaikeavammainen siten, että hänellä olisi oikeus kuljetuspalveluihin. Lautakunta pysytti viranhaltijan päätöksen.

Hallinto-oikeus kumosi kunnan päätöksen ja palautti sen uudelleen kuntaan käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus arvioi asiaa seuraavasti:

– Harkittaessa sitä, onko henkilö vammaispalveluasetuksen tarkoittaman vaikeavammainen henkilö, ei ratkaisua voida tehdä pelkästään henkilöän fyysisten ominaisuuksien perusteella. Erityiset liikkumisvaikeudet saattavat johtua myös henkilön psyykkisistä vaikeuksista ja myös psyykkinen sairaus tai vamma voi olla sellainen, että henkilö ei voi käyttä joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Asiantuntijalausunnoilla (lääkärinlausunnot) oli asiassa jälleen kerran ratkaiseva merkitys.

Asia hoidettiin maksuttoman oikeusavun turvin. Asiakkaalle ei koitunut mitään kustannuksia asian hoitamisesta.