Tampere näyttää edellyttävän kehitysvammadiagnoosia erityishuoltolain palvelujen saamiseksi – kantelu oikeusasiamiehelle – mahdollisesti suuri määrä oikeudenloukkauksia

Suuri ongelma kunnissa on, että kunnat eivät myönnä erityishuoltolain mukaisia palveluja, muuta kuin niille, joilla on kehitysvammadiagnoosi. Kuitenkin erityishuoltolakia sovelletaan myös esimerkiksi autismi- ja asperger-henkilöiden osalta. Tyyppiongelma on, että kunta ei myönnä kuntouttavaa päivähoitoa erityishuoltona kehitysvammadiagnoosin puuttuessa, vaikka henkilöllä olisi siihen oikeus. Kun kuntouttava päivähoito myönnetään erityishuoltolain mukaisena palveluna, on se maksutonta, ml. kuljetukset. Näin kunnat säästävät pitkän pennin, kun palvelu saattaa olla myönnettynä väärän lain perusteella ja päivähoitomaksut juoksevat. Nyt kyse on Tampereen kaupungista, jossa näitä erityishuollon tarvitsijoita on varmasti paljon. Kantelussa pyydetään tutkimaan, onko Tampereen kaupungin toiminta laillista, kun se selvästi näyttää edellyttävän kehitysvammadiagnoosia erityishuoltolain mukaisten palvelujen saamiseksi.

Mahdollista on, että kaupungissa on runsaasti tilanteita, joissa oikeus palveluihin olisi. Neuvo näihin tilanteisiin on, että kannattaa tehdä ihan hakemus erityishuollosta ja mikäli päätös kielteinen, mekin autamme valituksissa, usein maksutta. Lopulta hallinto-oikeus päättää, onko henkilö erityishuoltolain soveltamisalan piirissä vai ei. Tampereen kaupungin vammaispalvelu ei kuitenkaan sitä tee lähtökohtaisesti asettamalla kehitysvammadiagnoosia palvelun saannin edellytykseksi.

Kantelu alla kokonaisuudessaan, myös linkit ko. asiakirjoihin löytyvät siitä.

Eli eikun tamperelaiset hakemaan erityishuoltolain mukaisia palveluja!

KANTELU

Eduskunnan oikeusasiamiehelle

 

Kantelu koskee Tampereen kaupungin vammaispalvelua.

 

Tampereen kaupungin internet-sivuilla on osoitteessa:

 

https://www.tampere.fi/tiedostot/h/tTmqtBB9X/Hakemus_erityishuoltoohjelmaksi.pdf

 

Oheinen PDF_lomake: Hakemus erityishuolto-ohjelmaksi.

 

Ko. lomakkeessa kohdassa ”Vamma tai sairaus” on kohta ”Diagnoosi kehitysvammaisuudesta ja muut diagnoosit”.

 

Ko. lomakkeessa kohdassa ”Hakemuksen liitteet” on ruksitettavana kohta ”Psykologin tai lääkärin lausunto kehitysvammaisuudesta”.

 

Ko. lomakkeessa on itsessäänkin tuotu esiin kehitysvammalain 1 §:ssä säädetty henkilöllinen soveltamisala. Kuitenkin, selvästi hakemuksesta syntyy hakijalle perusteltu käsitys siitä, että erityishuolto-ohjelman / ko. palveluita saadakseen hakijalla tulee olla kehitysvammadiagnoosi.

 

Yksittäistilanteissa ko. hakemus on omiaan aiheuttamaan tilanteen, jossa hakija jää esimerkiksi ilman kuntouttavaa päivähoitoa vuosikausiksi, vaikka olisi oikeutettu siihen (maksuttomana palveluna), ja sen sijaan maksaa päivähoitomaksuja. Kun kunnalla on tällainen hakemus, on myös todennäköistä, että hallintomenettelyssä edellytetään kehitysvammadiagnoosia, eikä asikkaalla sosiaalihuoltolain 5 § mukaisesti kerrota hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan riittävästi.

 

Lisäksi, Tampereen vammaispalvelujen internet-sivuilla:

 

https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/vammaisten-palvelut/kehitysvammaiset.html

 

todetaan: ”Kehitysvammahuollon asiakkuutta haetaan erityishuolto-ohjelmahakemuksella, johon liitetään asiantuntijalausunto kehitysvammaisuudesta”. Nähdäkseni tiedottaminen on harhaanjohtavaa ottaen huomioon kuntalain 29 § , jossa edellytetään sitä, että kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista. Viestinnässä on saman säännöksen mukaan käytettävä ymmärrettävää kieltä.

 

Tampereen vammaispalvelun toiminta on omiaan syrjäyttämään erityisesti autismi- aspergerkirjon henkilöiden oikeuden erityishuoltolain / kehitysvammalain palvelujen ulkopuolelle. Epäselvää on, kuinka laajasta toiminnasta on kyse, mutta koska ohjeistus on näin selvä, on varsin todennäköistä, että monet ovat jättäneet hakematta näitä palveluja sen vuoksi, että on annettu tällaista ohjeistusta.

 

Pyydän oikeusasiamiestä tutkimaan onko Tampereen kaupungin vammaispalvelun toiminta laillista, erityisesti ottaen huomioon sosiaalihuollon asiakkaan 5 § ja kuntalain 29 § säännökset.

 

Turku, 11.5.18

pro bono publico

 

Jukka Kumpuvuori