Jyväskylä painottaa ilmeisen liikaa ns. työnantajamallia henkilökohtaisen avun toteuttamisessa ja ilmeisesti vielä niin, että työnantajille ei ole tarjolla riittävää tukea byrokratiassa.

 

Henkilökohtaista apua voi järjestää työnantajamallin lisäksi palvelusetelillä, ostopalveluna tai kunnan omana toimintana. Kunnan tulee tehdä päätös järjestämistavasta. Tästä päätöksestä voi valittaa ja lakitoimistollamme on useita tällaisia juttuja vireillä. Ole yhteydessä jos halaut tehdä valituksen henkilökohtaisen avun järjestämistapaan liittyen.

 

Ks. lisää järjestämistavoista:

https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/henkilokohtainen-apu/avun-jarjestamistavat

 

KANTELU

 

Eduskunnan oikeusasiamiehelle

 

Kantelu koskee Jyväskylän kaupungin vammaispalvelun toimintaa liittyen vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamiseen ja siitä tiedottamiseen.

Kantelun tarve kumpusi eräästä asiakastapauksesta, jossa asiakas oli joutunut kohtuuttomaan tilanteeseen verottajan kanssa yrittäessään parhaansa mukaan hallinnoida ilman omaa tahtoaan henkilökohtaisen avun työnantajamallia.

 

Henkilökohtaisen avun järjestämisessä keskeisessä asemassa on järjestämistapa. Työnantajamalliin ei tulisi ketään pakottaa, varsinkin kun sen hallinnoinnissa on ongelmia ja niistä on raportoitu. Työnantajamalli ei ole mitenkään ensisijainen, vaan järjestämistavan tulee perustua yksilölliseen tarpeeseen ja sosiaalihuollon asiakkaan preferensseihin.

Näin ei Jyväskylässä vaikuta olevan. Ainakin internet-sivujen mukaan työnantajamalli on aivan selvästi ensisijainen ja vain ”toisinaan” voi olla muuta tarjolla.

http://www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/asumisentuki/tukipalvelut/vammaistenapu

 

Nähdäkseni tiedottaminen on kuntalain tiedottamissäännökset huomioiden vajaata. Lisäksi on epäselvää, miten sosiaalihuollon asiakkaita ohjeistetaan ja kerrotaanko heille sosiaalihuollon asiakaslain 5 § edellyttämällä tavalla, että tarjolla olisi muitakin järjestämistapoja.

 

Edelleen, kaupungin vammaispalveluhakemuslomakkeessa ei ole kohtaa, jossa kysyttäisiin, mitä järjestämistapaa haetaan. Tämä olisi nähdäkseni hyvän hallinnon mukaista, koska järjestämistavasta tehdään kuitenkin hallintopäätös. Ideaalitilanne, ja lain mukainen, olisi se, että palvelusuunnitteluprosessissa käytäisiin läpi eri järjestämistavat ja tämän jälkeen sosiaalihuollon asiakas kykenisi hakemuksessa täsmentämään, mitä hän on hakemassa.

 

Pyydän kunnioittavasti oikeusasiamiestä tutkimaan, onko Jyväskylän kaupunki ja sen viranhaltijat toimineet asiassa laillisesti. Erityisesti:

 

– onko tiedottaminen internet-sivuilla riittävää, vai onko se harhaanjohtavaa?

 

– järjestetäänkö ko. kaupungissa henkilökohtaista apua ensisijaisesti työnantajamallin puitteissa, eikä ensisijaisesti yksilöllisen tarpeen mukaisella järjestämistavalla? (tätä varten pyydän oikeusasiamiestä pyytämään selvitystä eri järjestämistapojen käyttöasteista ja olemassaoloista, onko palvelusuunnitelmaprosesseissa tapana systemaattisesti käydä järjestämistapa-asiaa läpi)

 

 

– jos työnantamalli on valittu, onko kaupungissa tarjolla siihen riittävää apua, vai jätetäänkö avustajien työnantajat yksin?

 

11.4.2018

pro bono publico

Jukka Kumpuvuori, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, Turku

 

LIITE: Ote kaupungin vammaispalvelun nettisivuilta 11.4.18.

 

LIITE: Kaupungin vammaispalveluhakemuslomake.