TIEDOTE 11.12.22: Suomi ei pane täytäntöön YK vammaisoikeuskomitean päätöstä tehokkaasti – kehitysvammaisen henkilön syrjintä jatkuu – kantelu yhdenvertaisuusvaltuutetulle syrjinnän lopettamiseksi – ehdotettu vammaispalvelulaki ei päättäisi syrjintää
TAUSTA: VALITUS VAMMAISOIKEUSKOMITEAAN, PÄÄTÖS 7.4.22
Ks. aiempi tiedote TÄÄLTÄ.
Voimassaolevan vammaispalvelulain henkilökohtaista apua saadakseen vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa. Voimavaraedellytystä on käytetty keppihevosena evätä henkilökohtainen apu erityisesti kehitysvammaisilta henkilöiltä, neurokirjon henkilöiltä, ja vammaisilta lapsilta.
Eräässä tapauksessa täysi-ikäisellä kehitysvammaisella henkilöllä oli oma asunto (ja edelleen on). Henkilökohtaista apua haettiin ostopalveluna sekä kodissa että sen ulkopuolella avustamiseen. Kunta päätti, että henkilökohtaista apua saa kodin ulkopuolelle, mutta ei sisälle; katsottiin, että henkilöllä ei ole voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältöä ja toteutustapaa kodin sisäpuolella. Aiemmin henkilökohtaisen avun tunteja oli myönnetty tarpeen mukaisesti sekä kotona että kodin ulkopuolella työnantajamallin mukaan. Kotimaiset oikeusturvakeinot eivät auttaneet, korkein hallinto-oikeus lopulta oli samaa mieltä kuin kunta. Henkilö teki valituksen YK vammaisoikeuskomiteaan.
Vammaisoikeuskomitea teki tässä ensimmäisessä Suomen valtiota koskevassa asiassa päätöksen 7.4.22. Ks PÄÄTÖS.
Vammaisoikeuskomitea katsoi, että Suomen valtio on rikkonut vammaissopimuksen 19 artiklaa. Henkilökohtaisen avun hylkääminen näissä oloissa loukkasi komitean mukaan valittajan oikeutta elää itsenäisesti ja olla osallisena yhteisössä. Komitea katsoi myös, että Suomen valtio on rikkonut vammaissopimuksen 5 artiklaa, joka kieltää vammaisten henkilöiden syrjinnän. Vammaisoikeuskomitea katsoi, että voimavararajaus oli syrjivä valittajan kehitysvammaisuuden perusteella, ja että voimavararajaus on yleisesti syrjivä kehitysvammaisia henkilöitä kohtaan.
KANTELUN AIHEISTA:
KOMITEAN SUOSITUKSET JA SUOMEN VALTION JA KANTELIJAN KOTIKKUNNAN RIITTÄMÄTTÖMÄT TOIMET SYRJINNÄN LOPETTAMISEKSI
Vammaisoikeuskomitea edellytti, että Suomen valtio raportoi komitealle kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, mihin toimiin vammaisoikeuskomitean päätöksen johdosta on ryhdytty.
Suomen valtio vastasi YK:lle 7.10.22. Suomen valtion vastaus julkaistaan kantelijan luvalla tässä: 46 2018 Government’s response 07Oct22.
Vammaisoikeuskomitea suositti vahvasti, että Suomen valtion tulee muun muassa harkita uudelleen valittajan henkilökohtaisen avun hakemus. Suomen valtio, eikä valittajan kunta vammaispalvelulain täytäntöönpanijana, ole uudelleen harkinnut valittajan henkilökohtaisen avun hakemusta tähän päivään mennessä. Siten valittajan syrjintä jatkuu edelleen.
YK vammaisoikeuskomiteaan valituksen tehnyt henkilö on tänään kääntynyt yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen ja pyytänyt tätä neuvomaan toimivaltaista kuntaa, jotta tämä lopettaisi häneen edelleen kohdistuvan syrjinnän kehitysvammaisuuden perusteella. Samoin henkilö pyytää, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ryhtyy toimiin sovinnon edistämiseksi myös hyvityksen suhteen. Ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi joutuneella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen.
Suomen valtio, eikä kantelijan kotikunta, ole edes pahoitellut kantelijalle sitä, että häntä on syrjitty valtion ja kunnan toimesta.
VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS
Vammaisoikeuskomitean mukaan Suomen valtiolla on velvollisuus ryhtyä toimiin, jotka estävät vastaavat sopimusloukkaukset jatkossa, sisältäen sen, että lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano henkilökohtaisen avun osalta ei estä kehitysvammaisia henkilöitä saamasta tätä palvelua yhdenvertaisesti muiden sitä tarvitsevien kanssa. Erityisesti, vammaisoikeuskomitea suosittelee, että Suomen valtio muuttaa vammaispalvelulakia siten, että voimavaraedellytys ei ole este niiden henkilöiden itsenäiselle elämällä, jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa.
Eduskunnassa on vireillä hallituksen esitys vammaispalvelulaiksi, jossa edelleen on selvästi kehitysvammaisia henkilöitä syrjivä voimavaraedellytys. Ehdotettu laki ei muutoinkaan toteuta perus- ja ihmisoikeusvelvoitetta kehittää yksilöllistä asumista, itsenäisen elämän palveluja ml. henkilökohtainen apu. Ehdotettu laki perustuu edelleen siihen, että kehitysvammaiset henkilöt samoin kuin muutkin vaikeavammaiset suureksi osaksi asuvat minilaitoksissa.
Kantelussaan yhdenvertaisuusvaltuutetulle syrjintää kokenut henkilö pyytää yhdenvertaisuusvaltuutettua toimivaltansa puitteissa edistämään sitä, että kehitysvammaisia henkilöitä syrjivä voimavaraedellytys poistettaisiin.
”Huhtikuun vammaisoikeuskomitean päätös oli historiallinen ja hieno. Se on kiinnostanut myös erityisesti eurooppalaisia vammaisalan toimijoita, ja sitä on käytetty muissa maissa tukemaan ponnisteluja yksilöllisempien vammaispalvelujen kehittämiseksi. Suomen valtio ei ole ottanut päätöstä tosissaan. Suomen valtio, eikä kunta, ole edes pahoitellut valittajalle tapahtunutta ihmisoikeusloukkausta. Sen sijaan, valtio ja kunta ovat alistaneet valittajan perheineen hallinto-oikeudelliseen limboon, jossa kaiken lisäksi vaikuttaa siltä, että valtio ja kunta ovat tehneet vääriä hallinto-oikeudellisia johtopäätöksiä.
Valittajaan kohdistuva häikäilemätön syrjintä jatkuu edelleen, vaikka selvästi tiedossa on, vammaisoikeuskomiteankin vahvistamana, että tilanne on kantelijaa tämän vammaisuuden perusteella syrjivä.
Valtion ja kunnan passiivisuus ovat johtaneet siihen, että valittajan syrjintä kehitysvammaisuuden perusteella edelleen jatkuu. Yleisemmin valtion passiivisuus osoittaa sen lopulta varsin välinpitämätöntä asennetta siihen, millaisia suosituksia kansainväliset ihmisoikeuksia valvovat elimet sille antavat.
Onneksi yhdenvertaisuuslaki ja sen valvonta ym. mekanismit antavat uudenlaista oikeusturvaa, ja valittaja onkin päätynyt nyt tekemään kantelun yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Toivotaan todella, että valittajan ja muiden kehitysvammaisten henkilöiden syrjintä loppuisi ja Suomessa avattaisiin henkilökohtainen apu mahdollistamaan itsenäinen asuminen ja itsenäinen elämä kehitysvammaisille henkilöille ja muillekin vaikeavammaisille henkilöille.
Eduskunnan käsittelyssä hallituksen esityksenä oleva ehdotettu uusi vammaispalvelulaki ei tuo uusia ratkaisuja vammaisten itsenäisen elämän mahdollistajaksi, vaan toistaa aiempaa syrjivää laitosasumien kulttuuria. Tämä koskee kaikkia vaikeavammaisia henkilöitä, ei vain kehitysvammaisia henkilöitä. On myös erikoista, että alan järjestöt vaikenevat tästä minilaitosten menestystarinan jatkumisesta” – toteaa YK vammaisoikeuskomiteaan valituksen ja nyt kantelun yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehnyt lakimies Jukka Kumpuvuori.
Turku, 11.12.22
Jukka Kumpuvuori
050 552 0024
- tiedustelut ensisijaisesti sähköpostitse.
