TIEDOTE 10.9.18

 

Lainsäädäntö melko kohdillaan – vammaisvihaiset asenteet estävät toimeenpanon – kuitenkin tavoitteena Vammaisoikeuksien Mallimaa 2030

 

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy järjestää 12.9.18 Kiasmassa tapahtuman ”Suomi – Vammaisoikeuden Mallimaa 2030 – Tiekartta Tulevaisuuteen”. Tapahtumaan osallistuu n. 70 vammaisoikeuksista kiinnostunutta. Tapahtumassa julkaistaan samanniminen julkaisu, joka on löydettävissä 12.9. www.kumpuvuori.fi.

 

Tapahtumassa eri asiantuntijat ja yleisö keskustelevat siitä, onko Suomi ollut aina vammaisoikeuksien mallimaa, onko se sitä nyt, ja miltä tilanne näyttää vuonna 2030? Suomi esiintyy kansainvälisesti vammaisoikeuksien edelläkävijänä. Kuitenkin todellisuus kentällä näyttää toiselta. Esimerkiksi pelkästään vammaispalvelulain (esim. henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut) mukaisia valituksia tehdään hallintotuomioistuimiin n. 1.000 vuodessa. Kun laskee mukaan alemman asteen muutoksenhaut, ja muiden vammaisoikeudellisten lakien mukaiset vastaavat, puhutaan varmaankin arviolta 10.000 muutoksenhausta ja sitä edeltävistä keskusteluista. Silloin ei ole kaikki kunnossa.

 

Samaan aikaan, lainsäädäntömme on varmaankin yksi maailman parhaista. Meillä on ehkä maailman paras sosiaalipalvelulainsäädäntö vammaisille henkilöille. Toki siinä on korjattavaa, mutta jos mentäisiin nytkin lain mukaan, olisi tilanne täysin toinen. Olisimme jo Mallimaa. Meillä on vahva syrjintälainsäädäntö. Kunhan sitä uskallettaisiin käyttää ja se toimisi käytännössä tehokkaasti. Laki on siis suhteellisen hyvässä kunnossa. Keskeiset kehittämiskohteet ovat toimeenpanossa ja suuren yleisön (esimerkiksi yritysten) asenteissa. Palvelujen järjestämisen yhteydessä ja yhdenvertaisuuserimielisyyksissä esiintyy vammaisvihaa ja tietämättömyyttä runsaasti. Vasta kun näihin puututaan, voimme olla ylpeitä Vammaisoikeuksien Mallimaan asukkaita.

 

Vammaisoikeuksien Mallimaa on myös sellainen kärkihanke, jota kannattaa viedä maailmalle. Missään muualla ei ole niin hyvä laboratorio, kuin meillä, kehittää Mallimaata. Tämä johtuu siitä, että oikeusjärjestyksemme tuntee niin palvelut, kuin syrjintäkiellon. Monissa maissa tunnetaan paremmin vain toinen näistä. Tämän vuoksi kulloisenkin hallituksen kannattaisi ottaa Vammaisoikeuksien Mallimaan kehittäminen työn alle ja pitää aihetta esillä kansainvälisissä yhteyksissään.

 

Olen neljän vuoden aikana järjestänyt 70 Vammaisoikeuden Ajokortti-Tilaisuutta ympäri maata. Kun lukee lakikirjaa, ja kuuntelee näiden tilaisuuksien ihmisten ääniä, tuntuu, että elää eri maassa. Tätä on vaikea monenlaisessa (poliittinen, elinkeinoelämä) vallassa olevien vaikea ymmärtää. Siksi pitää jatkaa keskustelua myös heidän kanssaan. Keskustelun lisäksi on erityisen tärkeää, että oikeusjärjestyksemme antaa, niin kuin se nykyään antaa, mahdollisuuden syrjitylle tai muutoin poljetulle vammaiselle henkilölle oikeuden ja mahdollisuuden sanoa ”Nähdään oikeudessa.”.

 

Turku, 10.9.2018

Jukka Kumpuvuori

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy

050 552 0024

laki@kumpuvuori.fi

 

 

Julkaisun mukaan Vammaisoikeuksien Mallimaa Suomessa 2030 muun muassa:

 

  1. Suomen valtio on julistautunut vammaisoikeuksien mallimaaksi ja sitoutunut vahvimmalla poliittisella tasolla ja asiakirjoissa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysmääräiseen toteutumiseen.

 

  1. Laajemman vammaisnäkökulman vuoksi vammaisasioita hoitaa vammaisasioiden ministeri, joka pitää myös huolen siitä, että kaikessa julkisen vallan toiminnassa osallistetaan täysimääräisesti vammaiset henkilöt ja heidän järjestönsä.

 

  1. Yhdenvertaisuuslautakunta voi määrätä suoraan syrjivän tahon maksamaan hyvitystä syrjinnän kohteelle, eikä asiaa tarvitse viedä mahdollisesti hyvinkin kalliiseen siviilikanneprosessiin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa kaivaa syrjintätapauksia aktiivisesti kentältä ja auttaa lakimiesvoimin niiden saattamisessa yhdenvertaisuuslautakuntaan, käräjäoikeuteen, tai poliisille.

 

  1. Esteettömyysmääräyksistä ei ole tingitty. On hyväksytty uusi esteettömyyslaki.

 

  1. Valtion ja muiden tahojen tukemassa kulttuuri-, liikunta- ja urheilutoiminnassa asetetaan rahoitusehdoksi toiminnan täysi saavutettavuus ja esteettömyys. Näiden alojen ”portinvartijat” eivät enää pidä vammaisia henkilöitä marginaalissa, vaan vammaisia henkilöitä otetaan mukaan, kuin ”kiintiövammaisena”.

 

  1. Vammaisten henkilöiden perussosiaaliturvan taso on saatettu tasolle, jolla heidät pystytään nostamaan köyhyydestä.

 

  1. Vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus elää itsenäisesti ja olla aidosti osallisena yhteisössä. Laitoksia, myös minilaitoksia, muistellaan kauhulla. Henkilökohtaista apua eri muodoissaan tarjotaan kaikille, myös kaikkein vaikeimmin vammaisille henkilöille.

 

  1. Vajaavaltaiseksi julistamisen lisäksi edunvalvonta-instituutiosta on luovuttu, ja tilalle on tullut tuettu päätöksenteko ja sitä koskeva lainsäädäntö ja hyvät käytännöt.

 

  1. Valtion johdolla kaikki viranomaiset tekevät aktiivista ja asianmukaiseen tietoon pohjautuvaa tietoisuuden lisäämistyötä. Tätä varten on perustettu valtioneuvoston yhteyteen erillinen yksikkö, jonka ainoana tehtävänä on lisätä tietoisuutta ihmisoikeusperustaisesta lähestymistavasta vammaisuuteen ja kitkeä ennakkoluuloja vammaisuuteen liittyen

 

  1. Vammainen henkilö voi muuttaa asuinpaikkakunnalta toiselle ilman, että hänelle myönnetyt palvelut muuttuvat huonommaksi.

 

11.Vammaisten henkilöiden inkluusio koulutuksen eri tasoilla on arkipäivää. Suomalaiseen koulutusjärjestelmään tullaan tutustumaan ympäri maailmaa.

 

  1. Kehitysvammaisten henkilöiden ”pakkotyöstä”, eli ruokarahaa vasten tehdystä työtoiminnasta on luovuttu ja tilalle kehitetty tuettuja työn malleja.

 

  1. On perustettu valtakunnallinen ympärivuorokautinen hoitotarvike- ja apuvälinepäivystysjärjestelmä.

 

  1. Suomessa on kansainvälisesti ainutlaatuista tilasto- ja rekisteritietoa vammaisista henkilöistä. Vammaistutkimukseen on satsattu ja Suomessa on kolme vammaistutkimuksen professoria eri aloilta. Turussa on vammaisoikeuden professuuri.

 

  1. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien huomioiminen on luonteva osa Suomen kehityspolitiikkaa ja kaikkea Suomen rahoittamaan kehitysyhteistyötä, eikä riipu kulloisenkin hallituksen tai ministerin linjauksista. Tähän työhön varataan 15 % Suomen virallisen kehitysyhteistyön varoista, mikä vastaa vammaisten ihmisten osuutta ihmisistä.

 

  1. Jokaisessa Suomen kunnassa (tms.) on vammaisten yhdenvertaisuutta aktiivisesti edistävä virka, jonka perustaminen on lakisääteinen velvollisuus.